Mäkätystä ja muita keväthommia

Ensiksi varoitus kaikille mahnalalaisille ja täällä päin liikkuville: mäkätys tulee lisääntymään tässä tulevina viikkoina merkittävästi, koska edessä on karitsoitten vierotus. Uuhet huutelevat pidempään karitsoilleen vierotuksen jälkeen, kun taas karitsat nauttivat selvästi aina "teinielämästään" ilman uuhimammojen jatkuvaa kontrollointia. Vierotuksen jälkeen uuhimammat pääsevät "kampaajalle" ja "pedikyyriin" eli ahkerammin villaa kasvattavat uuhet keritään ja sorkat leikataan. Talvikaudella, kun maata peittää lumi ja lampolassa on pehmeä pehku makuualustana, sorkat kuluvat vähänlaisesti. Kyntyset siis pitää tarkistaa, ja tarvittaessa leikata. Lampaan sorkkan kyntynen, ihmisen kynnenkaltainen rakenne, kasvaa sorkan alle ja kärkeen. Sitä voi leikata helposti erityisillä sorkkasaksilla varovaisesti klipsuttaen. Sorkkasakset eroavat tavallisista sekatööreistä siinä, että sorkkasaksien toinen leikkaava osa on ohut. Ohut on helpompi lyktä sorkan alle mahdollisesti kasvaneen kyntysen alle.

Vierotuksen myötä myös ladunaitojen kohentaminen on ajankohtaista. Sunnuntain ja maanantain välinen sade oli mukava, loppuja routia sulattava mukava hipsaus. Vihreitä ruohonpiippoja puskee jo siellä täällä.

Peltohommissa tällä hetkellä on työn alla pensasmustikan leikkuu, ja vadelman tuentojen korjaaminen. Vadelman leikkuutakin voisi jo aloittaa, mutta nyt vielä ollaan keskitytty tunneleiden kalvojen asettamiseen paikoilleen sekä mansikan taimien istuttamiseen. Nyt tulevan viikonlopun kylmä hönkäys kyllä estää istutusten jatkumisen, mutta varmaan heti ensi viikon alkupäivinä hommaa jatketaan.

Alkaako vai ei?

Sää on ollut varsin keikkuva - kevään tapaan. Välillä on aurinko paistanut lämpimästi, ja toisena hetkenä on taas puhaltanut kylmä tuuli ja ollut pilvistä. Luntakin on satanut, vaikkakaan sen määrä ei varsinaisesti ole enää lisääntynyt. Alkukevääksi tätä voisi kuitenkin jo kutsua - ollaanhan jo maaliskuulla, ja kevätpäivän seisauskin on ihan juuri. Sääennusteiden mukaan nyt näyttäisi lämpötila nousevan plussan puolelle kokonaan, tai ainakin melkein. 

Tunneleilla kasvukauden valmistelu on hyvässä vauhdissa, ja tällä viikkoa olisi tarkoitus istuttaa ensimmäisiä mansikantaimia. Nämä ensimmäiseksi istutettavat mansikat ovat ns. jatkuvasatoisia mansikoita, eli ne kukkivat ja kasvattavat marjoja koko kasvukauden ajan. Näistä ensimmäisistä mansikantaimista saadaan mansikoita touko-kesäkuun taitteessa ensimmäisen kerran, ja viimeiset mansikat poimittaneen joskus syyskuun lopulla.

Navetan kesäkausikin rupeaa selkenemään. Kesäkuussa Navetan valtaa Kädentaitajien kesäpuoti, ja heinäkuussa on mahdollista ihastella Jessica Ellen Falckin taidetta. Mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa tiedossa Navetalla kesällä.

 

Kevääntuntua

 Helmikuun viimeiset päivät ovat jo käsillä, ja nyt voinee jo todeta tämän talven eroavan viime talvesta aika tavalla. Viime talvi oli luminen ja pitkä, nyt ollaan saatu nähtävästi lyhyempi ja vähälumisempi talvi. Sää on ollut jo varsin keväisen oloinen: lämmintä ja vesisadetta on ollut. Sumuisia päiviä on ollut myös paljon, aurinkoisia päiviä vähemmän. Talvehtivien kasvien kannalta on sinänsä hyvä, että aurinko ei vielä paahda täydeltä terältä - se kun saattaisi aiheuttaa kasvien heräämiseen kevääseen. Liian aikainen kasvun alkaminen altistaa kasveja pakkastuhoille - maaliskuussa voi vielä olla koviakin pakkasia, vaikka nyt ei siltä vaikutakaan.

Ensi kauden valmistelut ovat jo käynnissä. Työhaastattelut rupeavat olemaan loppusuoralla, ja maaliskuun aikana päätämme viimeiset työntekijävalinnat. Kiitokset kaikille hakijoille jo tässä kohtaa!

Paperitöitten ja suunnittelun lisäksi nyt rupeaa olemaan aika alkaa työt pelloilla. Ensi viikolla - jos sääennuste ei nyt kovasti muutu - olisi tarkoitus aloittaa omenatarhassa omenapuiden leikkuu. Sitä sitten seuraakin pensamustikan, herukoiden ja vadelman leikkuu, limittäin ja lomittain tunneleilla tehtävän mansikoiden ja vadelmien istutusten kanssa.

Harmaata tammikuuta

 Onpa säiden haltija lähettänyt merkillisiä ilmoja! Taivaalta on satanut lunta, vettä ja räntää, ja läpötila on keikkunut nollan molemmin puolin. Tänään oli kalenterin mukaan "kaikkein Kallein päivä", ja Vampulan suunnalla tämän päivän säätilan on sanottu ennustavan koko vuoden ilmoja. Jos aamusta on ollut nättiä, on alkuvuosi hyvää keliä. Loppupäivän huonon sään on sanottu ennustavan huonoja ilmoja loppuvuodeksi. Tänään sää oli tasaisen harmaa koko päivän - mielenkiinnolla siis odotetaan, mitä tästä loppuvuodelle seuraa.

Keväisistä keleistä on mieleen johtunut jo kevään ensimmäiset toimet, eli omenapuiden leikkaus. Omenatarhaa kiertäessä tulee väkisinkin pohdittua, mitä puuta leikkaa ja mistä ja miten. Ja myös missä järjestyksessä tarhan leikkuu pitää alkaa: herkimmät lajikkeet leikataan meillä keväällä viimeisenä, koska voi luottaa kevääntulon alkavan? Jos kevät on tänä vuonna aikainen, niin kuinka varhain uskaltaa leikata? Varsinkin, jos poistaa isompia oksia puista, täytyy sään olla kääntymässä kevättä kohti. Jos kova pakkanen yllättää vasta leikatut puut, pakkasvauriot ovat todennäköisiä.

Lampolassa on myös on pienten karitsoitten juoksuralli alkanut. Niitä on kyllä mukava katsella, kasvamisen ja varttumisen näkee silmissä. Värikirjoakin on: valkeita, mustia ja jopa muutama ruskeakin. Harmaiden päivien piristystä on lampolassa tarjolla, ja mielellään siellä käykin.

Kesätöihin meille?

 Päivät pitenevät jo vinhaa vauhtia, eli kasvukausi lähestyy. Tässä kohtaa kautta aloitamme myös tulevan kauden työntekijöiden haun, eli jos olet kiinnostunut kesä- tai kausitöistä meillä, ota yhteyttä soittamalla (p. 0400 625 636) ja sovi haastatteluaika. Pyrimme valitsemaan kausi- ja kesätyöntekijät maaliskuun aikana. Työssä noudatetaan maatalouden työehtosopimusta.

Työt ajoittuvat meillä eritoten kesäkaudelle, ja heinäkuu on meillä kiireisin kuukausi. Työtehtävät vaihtelevat ajankohdan mukaan, joten työpäivässä tehtävänä voi olla vaikkapa taimien istutusta, kitkentää, marjojen ja herneen poimintaa, myynti- ja opastustehtäviin sekä myyntipisteisiimme Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa. Tässä vielä muutama videolinkki, missä on lisätietoa: 

TE-live Yrjölän Marjatila ja Faces of Foodin video meidän tilasta

Tuomaanpäivä - joulunajan alku

 Marras-joulukuu ovat vilahtaneet ohi yhdessä hujauksessa - uusia asioita ollaan taas opiskeltu, lumimyrskyjen ja lumenluonnin säestyksellä. Tavanomaisen lumenluonnin lisäksi lumihommia riittää myös tunneleilla: osassa tunneleista pidetään kalvoa myös talvella, jotta keväällä päästään aikaisin aloittamaan. Näitä tunneleita täytyy seurata lumimyrskyillä, ja tarvittaessa käydä tönimässä lumia alas. Tunneleiden välistä täytyy lumia myös tarpeen mukaan lykkiä kauemmaksi, jotta lumi mahtuu paremmin valumaan alas.

Mutta "Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha", tapasi vanha kansa sanoa Hämeessä. Tuomaanpäivä, vuoden lyhin päivä, alkoi joulun ajan: arkityöt, kuten vaikkapa kehruuta ei saanut tehdä, koska jos joulurauhaa olisi kehräämällä häirinnyt, kiusaisi karjaa kesällä karhu ja kehrääjää hyttyset. Tuomaan päivän ja joulun välisiä päiviä on kutsuttu myös pesäpäiviksi, auringon on sanottu olevan pesässään. Onneksi ainakin tänään aurinko näkyi, koska jos aurinkoa ei näy lain, tulee kesästä sateinen. Kovien pakkasten osuminen pesäpäiviin sanottiin ennustavan leutoa lopputalvea, mutta nyt kovimmat pakkaset taitavat olla vielä edessäpäin. "Joulun suvi on pääsiäisen lumi" pohdittiin ennen aikaan myös, ja toisaalta leudon joulusään arveltiin muuttuvan napakoiksi pakkasiksi uudeksi vuodeksi tai viimeistään kyntteliksi, helmikuun toiseksi päiväksi.

Mutta pitemmittä jorinoitta - oikein hyvää joulunaikaa täältä meiltä kaikilta ja kaikkea hyvää tulevaksi vuodeksi!

Talvi taisi alkaa

 Viime vuonna lumi tuli loka-marraskuun vaihteessa, ja tänään, marraskuun ensimmäisenä päivänä maa oli valkoisena. Aamupäivän sateli räntää, mutta nyt illasta sateen muoto on muuttunut lumisemmaksi. Sääennusteiden mukaan ei tällä hetkellä näytä siltä, että lumi on jäämässä pysyväksi. Sää toki näyttää viilentyvän, ja siten talven tulon voi sanoa alkaneen.

Vanhan kansan mukaan tässä loka-marraskuun vaihteessa on jakoaika, ja toisaalta on vietetty myös kekriä. Jakoaika oli edellisen vuoden loppu ja seuraavan alku - pyhäaikaa, jolloin arkisia töitä ei tehty. Jossain päin Suomea jakoaika on kestänyt pari viikkoa, toisaalla kuukauden. Jakoajan suurin juhla, kekri, on vastannut nykyajan joulun aikaa ja uuden vuoden juhlintaa. Kasvukauden työt oli tehty, sato korjattu, ja oli hetki aikaa hengähtää ennen talven töiden alkua.

Kasvukausi sääteli ennen vanhaan töiden kulkua, ja edelleen se säätää töiden suuntaa. Talveen valmistautumisen ohella uuteen kauteen valmistautuminen on jo melko pitkällä: viljelysuunnitelmaa on pohdittu, ja taimia ja siemeniä hankittu. Paperihommia riittää myös, niitä taisi esi-isillä olla hiukan vähemmän tarjolla. Joulun alla käydään erilaisilla markkinoilla myymässä mm. hilloja, mehuja, villoja ja vällyjä, ja toki voi poiketa täällä meilläkin: Puimasuulilla päivystetään edelleen perjantaisin klo 10-17 tai sopimuksen mukaan. REKOissa kierretään myös, ja nehän löytyvät Facebookista.