Sää on muuttunut nyt varsin keväiseksi: aurinko hellii, toki yöpakkaset hiukan jarruttelevat vielä joidenkin töiden aloitusta. Tänään aloiteltiin toukotöitä pellolla: hernemaan äestys ja kylvö oli tehtävälistalla. Huomenna edessä on tämän päivän kylvösten peittäminen harsolla. Harso auttaa kerryttämään lämpöä maahan, ja edistää siten herneensiementen itämistä ja kasvua. Eiköhän aika pian päästä istuttamaan perunoitakin?
Avomaan vadelmamailla rivit rupeavat olemaan valmiita. Näin keväisin meillä leikataan puolet edellisvuotisista satoversoista, toinen puoli on leikattu jo syksyllä. Vadelma tuottaa satoa toisena vuotena, eli esimerkiksi kun se nyt kasvaa uuden verson, verso tuottaa vadelmia vasta seuraavana kesänä - jos se selviää talven kurimuksesta. Vanhojen versojen leikkuun jälkeen jäljelle jääneet versot sidotaan käsin tukilankoihin. Tukilangat auttavat versoja pysymään pystyssä. Käyttämämme tuentatapa, Gjerden-tuenta, on kehitetty Norjassa. Siinä vadelmien versot tuetaan alkukasvukaudeksi pystyyn, jotta lyhytversot - eli siis ne kasvin osat, joihin marjat muodostuvat - kasvavat suoraan sivulle, ulospäin rivien keskeltä. Alkukesästä tukilankoihin sidotut versot levitetään V-asentoon, jolloin vadelmarivin keskelle tulee tilaa uusille satoversoille kasvaa. Marjat kehittyvät ja kypsyvät taas vadelmarivin ulkoreunalla. Tapa suojaa kasvavia seuraavan vuoden satoversoja, koska poimiessa ei tarvitse sukeltaa niiden keskelle. Vadelmien poiminta myös helpottuu, kun marjat ovat pääosin rivin ulkoreunoilla.
Lampolassa karitsat ovat kasvaneet vinhaa vauhtia, ja pian on aika vierottaa karitsat. Pässikaritsat saavuttavat sukukypsyyden jo muutaman kuukauden ikäisenä, toki eri roduissa on jonkin verran eroja. Kevään tulo tarkoittaa myös laidunaitojen kunnostusta. Ruohon piipat näyttävät jo paikoin venyvän nopeasti pituutta, joten varmaan huhtikuun puolella voisi ensimmäisiä lampaita viedä laitumille.