Maaliskuinen lumimyteri

 Tänään on maaliskuun viimeinen maanantai, vaikka sitä ei ihan heti uskoisi kun ulos vilkaisee. Lunta on pyryttänyt ja tuiskannut taivaan täydeltä, ja aikamoiset pakkaslumikinokset onkin kertynyt. Viime viikonlopulla oli vielä varsin keväisen oloista - onneksi, sillä vanha kansa ennusti Maarian päivästä eli maaliskuun 25.päivästä kevään säitä. Maarian päivästä piti rekikelien loppua ja kelirikon alkaa, ainakin täällä etelässä. Maarian päivän lumitilannetta on pidetty ennusmerkkinä siitä, kuinka paljon lunta on vappuna. Lauantaina ei lunta juurikaan ollut, joten toiveissa on vielä - kaikesta huolimatta - päästä istuttamaan perunaa perinteisesti vappuna. Maanviljelyssä on oltava optimisti.

Kevättä siis odotellaan. Nyt täytyy yrittää huolehtia kevään töiden valmistelut siihen malliin, että heti kevään palattua ja lämpötilan kohottua pystytään työskentelemään tehokkaasti ja pysähtymättä. Mitä myöhäisempi kevät, sitä kiivaamman pitää työtahdin olla.

Helmikuun hellät tuulet maaliskuussa maksetaan!

Jotenkin noinhan vanha kansa tiesi helmi- ja maaliskuun säiden suhtautuvan toisiinsa. Ja näin on käymässä nyt: meteorologit ovat kiivaan selittäneet polaaripyörteen hajoamisen aiheuttavan poikkeuksellisen kylmän maaliskuun. Onneksi myös ennusteissa ja toteutuneessa säässä on ollut mukana lumisateita. Lumikerros on tärkeä monivuotisten kasvien talvehtimiselle.

Tänä talvena erityistä päänvaivaa kasvien talvielolle on aiheuttanut voimakkaasti lisääntynyt kauriskanta. Kauriit pitävät mansikasta ja tarkemmin sanottuna sen maanrajassa olevasta kasvupisteestä. Ne kaivavat lumen ja harsojen läpi, syödä napostelevat talvehtivat lehdet ja herkuttelevat kasvupisteellä. Mansikka kuolee.  Nyt ollaan yritetty kuljeksia ympäri marjamaita (kauriit eivät välitä ihmisseurasta), mutta ensi talveksi taitaa olla edessä aitaaminen.

Kylmä maaliskuun alku myös hiukan lykkää esimerkiksi omenapuiden leikkuun aloitusta. Tunneleilla kasvukauden valmistelutyöt ovat aluillaan. Puimasuulilla on käynnissä tehosiivous - kymmenkunta vuotta takana, ja kaikennäköistä ylimääräistä on nurkkiin kertynyt. Työhaastteluaikoja sovitaan, ja mukaviin ihmiseen ollaan saatu jo tänä keväänä tutustua. Lisää haastettluja sovitaan - jos kesätyö kiinnostelee, soita p. 0400-625 636. Parhaiten meidät tavoittaa illalla, koska kännykkä ei aina kulje töissä mukana.

Ja jokin työvaihe rupeaa loppumaan - tänään lauantaina oli vuoden viimeinen mahdollinen karitsointipäivä (laskennallisesti). Joskus toki keskimääräinen aika astutuksesta karitsointiin ei pidä kutiaan, pisimmät heitot ovat olleet lähes pari viikkoa.

Hei heleää helmikuuta!

 Tammikuu on kääntynyt jo helmikuuksi, ja talvi on tähän asti näyttänyt lähinnä leudolta, tuuliselta, vähälumiselta ja jäätikköiseltä. Lämpötila on seikkailut pikkupakkasen ja vähän plussan puolella, ja vettä on satanut monina olomuotoina -eli vetenä, lumena ja räntänä. Kaljamille räntäsade on aina tervetullutta, koska se tarttuu mukavasti liukkaaseen jäähän ja vähentää liukastelua. 

Karitsoinnit rupeavat nyt olemaan muutamaa uuhta vaille valmiit. Viime vuonna syntyi runsaasti kirjavia ja värikkäitä karitsoita, tänä vuonna pääväri on ollut valkoinen, vaikka samat pässit ovat olleet astumassa. Merkillistä on tuo värien genetiikka - aika paljon sattumalla on asiaan vaikutusta.

Muuten aika on kulunut kasvukauden töiden valmisteluissa ja suunnittelussa. Uutta ollaan opiskeltu, ja toivottavasti myös opittu. Osin jo malttamattomana sitä odottelee, että koska sääennusteen perusteella uskaltautuisi omenapuiden leikkuuseen. Toki vielä mennään vasta helmikuussa, mutta jos tulee aikainen kevät, on aina auttamattomasti jälkijunassa, jos ei aloita ajoissa.

Työhaastatteluita ollaan jo pidetty. Uusia on sovittu ja sovitaan lisää. Soittaessa kannattaa muistaa olla sitkeä ja kokeilla myöhemmin uudestaan - puhelin on monesti sisällä, kun itse ollaan pihalla.

Karitsointikiireitä

 Uusi vuosi alkoi meillä perinteisesti, ja ensimmäisiä karitsoita on putkahtanut maailmaan. Lampolassa on tällä hetkellä käynnissä siis kiivain työsesonki: karitsoinnin yhteydessä jokainen uuhi laitetaan päiväksi tai pariksi omaan yksiöönsä, jotta vastasyntyneiden karitsoita ja uuhta on helpompaa seurata. Uuhesta seurataan, että se syö ja juo. Uuhet myös usein "puhuvat" karitsoilleen lempeällä, hiljaisella mäkätyksellä, joka poikkeaa normaalista määkimisestä selvästi. Vastasyntyneet karitsat leimautuvat nopeasti emiinsä, ja sinnikkäästi etsivät utareita. Kun karitsa imee emäänsä hyvin, niiden hännät monesti heiluvat - vähän kuin häntä toimisi imun vahvistajana. Näissä yksilökarsinoissa on työtä, kun vesi, heinät ja muut rehut sekä kuivikkeet kannetaan jokaiseen karsinaan muutaman kerran päivässä, mutta toisaalta yksilökarsina helpottaa tärkeää eläinten valvontaa.

Uuhi karitsoineen yhdistetään suurempaan porukkaan heti, kun kaikki näyttää hyvältä ja normaalilta. Yleensä yhdistäminen yritetään tehdä aamusta, koska päivällä on mukavinta käydä tarkkailemassa tilannetta - eli että uuhi ja karitsat voivat edelleen hyvin.  Tässä kohtaa karitsoille tehdään myös ns. karitsakammari, missä niille on tarjolla väkirehua vapaasti. Vastasyntynyt karitsahan in ruuansulatukseltaan yksimahaisen kaltainen - sen tärkein ravinnonlähde on uuhen maito, mutta se myös maistelee kaikkea. Vapaasti saatavilla oleva väkirehu edistää pötsin kehitystä, mutta luonnollisesti saatavilla on oltava myös heinää vapaasti. Väkirehu tarkoittaa siis esimerkiksi rypsipuristetetta, rehuviljaa  ja kivennäisiä. Rypsipuriste on valkuaisrehu, joka jää tähteeksi, kun rypsin siemenistä puristetaan rypsiöljy. Se koostuu siis enimmäkseen rypsin siemenkuorista ja muista siemenenosista. Rehuvilja on taas yleisimmin ohraa tai kauraa. Kivennäislisää tarvitaan, ja yleensä lisänä annetaan esimerkiksi kalkkia sekä valmistetta, missä on ainakin seleeniä, E-vitamiinia ja suolaa. Suomessa maaperässä on seleeniä varsin niukasti, minkä vuoksi sen määrä on helposti pieni lampaiden rehuissa. Seleeniä on siis lisättävä ongelmien ehkäisemiseksi. Seleenin puute aiheuttaa mm. vakavia lihasongelmia, sydän ja verenkiertoelimistön vaivoja sekä sisäelinten (esim. maksa ja haima) rappeumia tai surkastumia. Seleeni aineenvaihdunta liittyy E-vitamiiniin, minkä vuoksi niitä annetaan yleensä yhdessä.

Mutta nyt kiiruusti takaisin lampolaan! Kuivitusta ja vedenkantoa tiedossa - kenties pian taas lisää karitsoita?

Kesätyöasiaa

 Päivät pitenevät, uusi vuosi on alkanut - ollaan siis menossa lujaa vauhtia kohti kevättä ja kesää. Kasvukauden aikana tarvitsemme tilallamme useita apukäsiä avuksi. Pääsääntöisesti kesätyöt keskittyvät meillä satokauden ajalle, ja työtehtävät ovat kitkentää, poimintaa ja erilaisia asiakaspalvelutehtäviä.

Jos kesätyö meillä kiinnostaa, soita (p. 0400 - 625 636) ja sovi haastatteluaika. Parhaiten tavoitat meidät arkipäivinä iltapäivisin tai illansuussa. Annathan hälyyttää pitkään, joskus puhelin on kauempana tai keikkuu taskunpohjalla, mistä sitä on kintaat kädessä hidasta kaivella. Joskus puhelin saattaa jäädä myös jonnekin, eli kannattaa tarvittaessa soittaa uudestaan.

Hyvää joulua ja onnea tulevaksi vuodeksi 2023!

Mökit nukkuu lumiset,
Nukkuu hanki, tanteret,
Tuikkii taivaan tähtivyö,
Pyhä nyt on jouluyö.
Katso, valo välkähtää,
Hanget kaikki kimmeltää,
Yli vuorten, metsien,
Käy kuin välke siipien.
Se on joulun enkeli.
Herra hänet lähetti
Kanssa joululahjojen
Luokse pienten lapsien.

Vakka häl on kädessään
Niin kuin kulkis kylvämään,
Ja hän kyllä kylvääkin,
Mutta ihmismielihin.
Ei hän anna makeita
Eikä leikkikaluja,
Niitä isä, äiti suo.
Mitä jouluenkel´ tuo?
Puhtahia aatteita,
Kultaisia kuvia
Suomen lasten sydämiin,
Mökkihin ja palatsiin.

Niitä hänen vakastaan
Variseepi yli maan
Niin kuin pikku tähtiä,
Eikö se oo ihmetä?
Mutta yhä kummempaa
Viel on, mitä kerrotaan:
Kulkies sen enkelin,
Lapsiks muuttuu vanhatkin.
Sitä et kai ymmärrä?
Kysy sitä äidiltä!
Sitten siunaa itsesi,
Nuku, saapuu enkeli.

                        (Eino Leino) 

Tämän Eino Leinon kirjoittaman joulurunon myötä kiitämme kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhaisaa joulun aikaa sekä kaikkea hyvää vuodeksi 2023!

Joulu nurkan takana

 Viime viikonloppuna Hämeenkyrössä oli perinteinen joulunajan avajaisviikonloppu, ja mukavasti ihmisiä olikin lähtenyt liikkeelle. Meidän myyntipisteemme oli Kehäkukan pihassa, ja itse Joulupukkikin näkyi siellä liikkuvan namusia jakamassa kilteille lapsille. Kiitos myös meidän puolesta kaikille kävijöille sekä järjestäjille - ensi vuonna uudestaan!

Seuraava jouluun liittyvä myyjäistapahtuma on Elon Suuret Joulumyyjäiset, jotka järjestetään Kauppakeskus Elolla la 10.12. - su 11.12.22 klo 10-15. Meidän myyntipisteellä silloin ainakin taljoja ja vällyjä sekä herkullisia suklaita ja hilloja. Tervetuloa myös meidän puolesta!

Tässä joulun alla siirrymme hissukseen myös Puimasuulilla talviaukioloaikaan, eli talvisydämen ajan olemme avoinna sopimuksen mukaan. Soittaen (p. 0400 625 636) ollaan paikalla. Tässä talvikaudella myynnissä meillä on hillojen ja mehujen lisäksi myös pakastemarjoja (mansikka, vadelma, karhunavtukka ja pensasmustikka) sekä pakastemaissia ja -papua. Sipulia on myös edelleen myynnissä - päättyneenä satokautena sipuli onnistui hyvin, ja satoa on edelleen siis myytävänä.

Joulun odotuksen lisäksi tällä viikkoa on edessä jännittävä päivä, kun uuhet tiineysultrataan. Karitsoinnit alkanevat taas tuossa tammikuun alkupuolella, joten osa joulunajasta sujuukin karitsointeihin valmistautumisessa. Muutama uuhi pitäisi vielä keritä - kerintä tässä ennen karitsointeja on uuhimammoille hyvästä. Keritseminen vilkastuttaa ravinteiden imeytymistä rehusta ja rehut maittavat paremmin. Utarekin näkyy selkeämmin, ja on helpompaa seurata, että uudet karitsat imevät hyvin.