Mansikka - suosikkimarja

 Viikonloppuna oltiin Messut Nokialla - tapahtumassa. Meidän osastolla oli mahdollista äänestää suosikkimarjaa, ja vastauksia oli laatikossa mukavasti. Messukävijöiden suosikkimarja oli mansikka, joka keräsi hieman yli 55% äänistä. Vajaa 25% oli nimennyt vadelman suosikkimarjakseen, ja pensasmustikka kolmantena sai lähes 10% annetuista äänistä. Neljännen sijan suosikkiäänestyksessä vei mustaherukka reilulla 4% äänistä. Hajaääniä saivat muun väriset herukat, karviaiset, karhunvatukka, saskatoon, amerikankarpalo ja lakka. Äänestyksen yhteydessä arvottiin lahjakortti itsepoimintaan. Sen  voittajan nimikirjaimet ovat O.K., ja lahjakortti matkaa postin kyydissä Nokialle. Kiitos kaikille messuilla käyneille ja suosikkimarjaa äänestäneille sekä lahjakortin voittajalle!

Messuilla suosikkiaseman saavuttaneen mansikan satokausi julistetaan nyt avatuksi. Tunneleilta kerätään tällä hetkellä Favori-lajiketta, ja sitä on myynnissä valmiiksi poimittuna. Itsepoiminta alkanee avomaalla juhannuksen jälkeen, mutta siitä sitten lähempänä lisää. Tällä viikolla Puimasuuli on avoinna joka päivä klo 11-17, tervetuloa!

Kaikenmoisia sattumuksia - mansikat alkavat punertaa

 Huhtikuun loppu ja tämä toukokuun alku on kyllä monenmoisten sattumusten aikaa. Perunat saatiin istutettua hyvissä ajoin, samoin uudet mansikantaimet saatiin istutettua pelloille juuri parahiksi ennen sateita. Kylvöt ja istutukset ovat muutenkin edenneet mukavasti - jäljellä on vielä vähän mansikan istutusta tunneliin. Pellolle istuttamistaan odottavat kurkun, kurpitsoiden, tomaatin ja bataatin taimet, mutta aika pian nekin istutetaan ulos pellolle. 

Mutta niitä sattumuksista: tuulisuus ja trombit ovat tuttuja sääilmiöitä, mutta joku viikko sitten tunnelialueelle osui trombi - ja seurauksena oli sananmukaisesti tuulitunneli. Trombi nosti tunnelin kalvoa siten, että kalvoa paikallaan pitävät köydet katkeilivat paukuten samalla kun trombi eteni tunnelissa eteenpäin. Kun trombi tuli ulos tunnelista, se oli pieni pölypyörre, joka lopulta hiipui ympäröivään puustoon. Trombin voima on mahtava: kalvo nousi ja halkeili, mutta trombin mentyä ohi kalvo tipahti paikoilleen. Tästä seurauksena oli siis uuden kalvon laittaminen - onneksi tuuleton hetki saatiinkin melko pian, ja mansikkatunneli sai kalvonsa takaisin.

Vielä merkillisempi sattumus oli viime perjantai-iltana, kun hirvi hyppäsi pässien seuraan Maisematien vieressä olevalle laitumelle. Aitauksessa on lammasverkon lisäksi sähköaitaus, ja harmillisesti hirvi yliarvioi hyppykykynsä. Hirvi hyppäsi liian lyhyen hypyn, ja rikkoi aitauksen nurkan hypätessään laitumelle. Nurkan rikkouduttua sähköaidan nauhat osuivat maahan, ja paimenen merkkiääni virheestä alkoi soimaan. Hirvi hyppäsi pois aitauksesta toisesta kohdasta samalla rikkoen aidan toisesta kohdasta. Metsään päin juostessaan hirvi vielä rikkoi aitoja kolmesta muusta kohdasta, ja säikytti yhdet uuhet siten, että ne rikkoivat aitaa. Pässien ilme oli kyllä paljon puhuva, kun korjattiin aitaa - tuntui, että ne halusivat sanoa, että "ette ikinä usko, mikä tänne meidän laitumelle tuli...HIRVI".

Mutta lopuksi vielä mansikkatunneleilta mansikkauutisia - mansikat ovat alkaneet punertaa, ja ehkäpä jossain kohtaa loppuviikkoa tai sitten ensi viikon alussa kokeillaan saada poimittua myyntiin. Puimasuuli on avoinna huomisesta eteenpäin päivittäin klo 11-17, tervetuloa!

Huutoyö ja huhtikuun kiireitä

 Huutoyö on kansanperinnettä, ja se on tämä Yrjön päivää eli siis 23.4. edeltävä yö. Yrjön päivä on perinteinen karjan uloslaskupäivä, ja sitä edeltävänä yönä on tehty karjaa suojaavia taikoja.  Huutoyönä saatettiin huutaa lyhyesti, esimerkiksi "Pane Yrjö koiras kiinni, älä laske laitumille". Pidempiäkin huutoja tiedetään, Satakunnan puolella on huhuiltu "Sant Yrjänä, pyhä ritari pane piskis ja koiras kahleisiin suviöistä talviöihin, ja kun minun karjani kulkee kangasmaita, kulje sinä korpimaita, ja kun minun karjani kulkee korpimaita, kulje sinä kangasmaita". Huutamisen lisäksi poltettiin valkeita ja soitettiin paimentorvia. Tarkoitus oli karkottaa sudet ja muut pedot laidunalueilta kesäkauden ajaksi. Yrjön päivä on ollut myös perinteinen touonteon alkumerkki - tarkoittaahan Pyhän Yrjön alkuperäinen nimi Georgius maanviljelijää. Lämmin Yrjön päivä aloittaa hyvän kasvukauden, ja sen on ennustettu tuovan hyvän sadon. Saa nähdä, miten nämä vanhan kansan ennustukset tänä vuonna pitävät kutinsa.

Meillä kevättyöt eli toukotyöt ovat edenneet rivakasti. Uusien mansikkamaiden valmistelu on käynnissä, ja tavoitteena on aloittaa istutukset avomaalla loppuviikosta. Tunneleilla mansikoiden istutukset jatkuvat edelleen. Perunaa ja sipulia on istutettu myös pellolle. Aitahommia on jatkettu, ja toivottavasti ensi viikon aikana saadaan lampaat laitumille. Nyt viikonlopuksi on luvattu sadetta, ja se todennäköisesti räjäyttää nurmet kasvuun. Tässä kohtaa vuotta edessä on myös karitsoitten vierotus - pässikaritsathan saavuttavat sukukypsyyden vajaan kolmen kuukauden iässä. Vierotuskauden aluksi uuhien ruokinnasta jätetään väkirehut eli vilja ja rypsipuriste pois. Ruokinnan laadullisen heikentämisen tarkoitus on vähentää uuhen maidontuotantoa. Maidontuotannon väheneminen on oleellista, jotta pystytään välttämään utaretulehdukset. Heiniä lampaat saavat vapaasti, kuten aina. Ruokinnan muutos, samoin kuin karitsoitten vierotus, saattaa aiheuttaa normaalia runsaampaa määkimistä seuraavien viikkojen aikana. Äkkiä toki määkiminen väheneekin, eritoten laitumelle pääsy vähentää mäkätystä - mäkätys vaihtuu ruohon mässytykseen.

Suoramyymälällä valmistaudutaan nyt tulevaan kauteen. Nyt loppuviikosta käynnissä on siivousta, mutta kahvia keitellään ja jäätelövitriinissäkin on joitakin uutuuksia. Suolapalaakin on. Tervetuloa!

Korkeapainetta

 Sää on muuttunut nyt varsin keväiseksi: aurinko hellii, toki yöpakkaset hiukan jarruttelevat vielä joidenkin töiden aloitusta. Tänään aloiteltiin toukotöitä pellolla: hernemaan äestys ja kylvö oli tehtävälistalla. Huomenna edessä on tämän päivän kylvösten peittäminen harsolla. Harso auttaa kerryttämään lämpöä maahan, ja edistää siten herneensiementen itämistä ja kasvua. Eiköhän aika pian päästä istuttamaan perunoitakin?

Avomaan vadelmamailla rivit rupeavat olemaan valmiita. Näin keväisin meillä leikataan puolet edellisvuotisista satoversoista, toinen puoli on leikattu jo syksyllä. Vadelma tuottaa satoa toisena vuotena, eli esimerkiksi kun se nyt kasvaa uuden verson, verso tuottaa vadelmia vasta seuraavana kesänä - jos se selviää talven kurimuksesta. Vanhojen versojen leikkuun jälkeen jäljelle jääneet versot sidotaan käsin tukilankoihin. Tukilangat auttavat versoja pysymään pystyssä. Käyttämämme tuentatapa, Gjerden-tuenta, on kehitetty Norjassa. Siinä vadelmien versot tuetaan alkukasvukaudeksi pystyyn, jotta lyhytversot - eli siis ne kasvin osat, joihin marjat muodostuvat - kasvavat suoraan sivulle, ulospäin rivien keskeltä. Alkukesästä tukilankoihin sidotut versot levitetään V-asentoon, jolloin vadelmarivin keskelle tulee tilaa uusille satoversoille kasvaa. Marjat kehittyvät ja kypsyvät taas vadelmarivin ulkoreunalla. Tapa suojaa kasvavia seuraavan vuoden satoversoja, koska poimiessa ei tarvitse sukeltaa niiden keskelle. Vadelmien poiminta myös helpottuu, kun marjat ovat pääosin rivin ulkoreunoilla.

Lampolassa karitsat ovat kasvaneet vinhaa vauhtia, ja pian on aika vierottaa karitsat. Pässikaritsat saavuttavat sukukypsyyden jo muutaman kuukauden ikäisenä, toki eri roduissa on jonkin verran eroja. Kevään tulo tarkoittaa myös laidunaitojen kunnostusta. Ruohon piipat näyttävät jo paikoin venyvän nopeasti pituutta, joten varmaan huhtikuun puolella voisi ensimmäisiä lampaita viedä laitumille.

Kiirastorstai - vai kiivasta torstaita?

 Kiirastorstai oli vanhan kansan mukaan päivä on tärkeä suursiivouspäivä. Kiirastorstaita molemmin puolin olevasta yön säästä on ennustettu myös tulevan kevään säätä: "Jos kiiranyönä kylmää, niin kylmää koko kevät - vasta helkana hellittää". Viime yö oli lämmin, eikä tuleva yökään kylmältä näytä, eli lämmin kevät taitaa tulla.

Tässä kohtaa vuotta meillä on tunneleilla työt jo käynnistyneet: mansikoita on jo istutettu ja vadelmia istutetaan. Jos kaikki sujuu hyvin, niin näistä ensimmäisistä mansikantaimien istutuksista korjataan satoa toukokuun lopulla, ja vadelmista juhannuksen tienoolla. Tunneliviljelyssä meillä on tänä vuonna taas karhunvatukkaa, amerikankarpaloa ja pöytärypäleitä.

Avomaalla mansikoiden talvisuojausharsot on avattu, ja vadelmien leikkuu on käynnissä. Näin keväällä vadelmalla myös jokainen tulevan satokauden satoverso sidotaan käsin tukilankaan. Omenapuiden ja pensasmustikan leikkuu on myös työn alla. Valkosipuli on muuten taas jälleen kerran ihana kasvi näin keväisin: onko mukavampaa kuin nähdä vihreitä versoja?

Lampolassa karitsat kasvavat kovaa vauhtia. Uuhien kerintä ja sorkanleikkuu eli siis kampaamo- ja manikyyrihoito on käynnissä.  Meillä uuhet keritään noin 8 kk välein ja kaikkien uuhien sorkat tarkistetaan ja tarvittaessa leikataan keväin - syksyin. Uuhilla sorkan kynsi, kyntynen, kasvaa kuin kynsi ihmisellä ja kaartuu peittämään varsinaisen sorkan pohjaa. Kyntynen kasvaa myös kärjestään. Kyntysen kasvu on yksilöllistä, joillakin se kasvaa nopeasti, toisilla hitaammin. Kyntyset kuluvat onneksi monilla luontaisesti sopivasti, mutta siitä huolimatta kaikkien sorkat pitää tarkistaa.

Tilamyymälä-kahvio-gelateria Puimasuulin aukiolosta ja aukeamista kysellään myös. Tällä hetkellä meillä on myynnissä mm. pakastettua vadelmaa ja pensasmustikkaa, ja ollaan avoinna sovitusti. Kahvio-gelateria avautuu toukokuun puolella - tällä hetkellä toki valmistelaan jo kesää ja pikku hiljaa ruvetaan ehostamaan paikkoja kesää kohti.

Aika kiivasta tahtia siis erilaisia hommia nyt tehdään, toisaalta kesäkin lähestyy jo lujaa.

Kevätpäivän tasaus - kohti kesää siis mennään

 Talvi muuttui yhdessä hujauksessa kevääksi, aika aikaisin siis. Maa on vielä kylmää, routaa on, mutta esimerkiksi omenapuiden leikkuuta on jo tehty. Tunneleilla valmistelutyöt ovat edenneet rivakasti, ja taimien istutus on aluillaan. Aikaisesta keväästä huolimatta työt etenevät melko samaan aikaan kuin muinakin vuosina, vuodesta toiseen. Kauden valmisteluihin kuuluu myös kesä- ja kausityöntekijöiden valinta on loppusuoralla - hakijoita on ollut runsaasti, kiitos kaikille. On mukavaa, kun saadaan valittua työntekijät jo hyvissä ajoin ennen kauden alkua, koska se helpottaa suunnittelua.

Tänään on kevätpäivän tasaus, eli päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Vanhankansan mukaan tämä päivä on vuoden kuivin päivä, ja jos vaikka pajut leikkaa tänä päivänä, ne eivät enää kasva.  Tästä siis mennään kesää kohti - päivä pitenee, hetki hetkeltä.

Helmikuun helinöitä

 Helmikuu on sujahtanut paperitöissä, työhaastatteluissa, karitsoinneissa ja flunssassa. Aika perinteinen kevät siis, toki harvemmin flunssa on vaivannut näin paljoa. Karitsat pomppivat jo aikamoista vauhtia, ja kohta edessä onkin kevätkerintöjen aika. Meillä lampaat keritään keskimäärin noin 8 kuukauden välein, toki osa kaksi kertaa vuodessa ja hitaiten villaa kasvavat kerran vuodessa. Lampaiden villan kasvu on riippuu rodun lisäksi yksilöstä, ja meidän kaltaisessa pienessä katraassa on helppo keritä yksilöllisesti. Villa keritään kun se on riittävän pitkää kerittäväksi, jolloin siitä kehrättävään lankaan tulee mahdollisimman vähän villakuitujen päitä. Mitä lyhyempää villa on kerittäessä, sitä enemmän villan kuiduissa on päitä - päät siis pistelevät, jos valmiista langasta tehdään vaatteita. Luonnollisesti myös villakuidun paksuus vaikuttaa, eli hienompi villa on pehmeämpää. Parasta villalangan raaka-ainetta on hieno, pitkäkuituinen villa.

Kevät rupeaa tuntumaan jo myös säässä: yöllä on ollut vielä kipakoitakin pakkasia, mutta aurinko lämmittää ja iltapäivästä on lämpötila reilusti alle - 10ºC. Sääennusteiden mukaan nyt on tulossa lämpöaalto, joka nostaa lämpötilan liki nollaa. Vielä ei taida kuitenkaan säähän luottaa, ja alkaa omenapuiden leikkuuta. Täytyy seurata ennusteita ja nuuhkia ulkoilmaa. Omenapuut olisi hyvä olla leikattuna ennen kuin aloitetaan työskentely tunneleilla.