Eilen kylvetiin ensimmäinen erä hernettä ja tänään ensimmäinen erä tilliä. Eilen ei ollut oikein täydellinen kylvöpäivä. Illansuussa oli sellainen hetki, mikä kannatti käyttää hyväksi - sääennusteet olivat siinä vaiheessa vielä sen verran sateisia. Toissapäivänä ei oikein ollut hyvä päivä, kun piti kylvää...sää oli suosiollinen, onni ei. Aamulla ensimmäiseksi traktorista hajosi nostolaitteesta osa - ja loppupäivä sujui purkaessa. Vasta iltamyöhään kylvettävä maa oli saatu äesteltyä, joten kylvö työ jäi silloin tekemättä. Eilisaamu olikin sumuisa ja kostea, ja kylvö tosiaan lykkääntyi. Tänään saatiin toki jyrättyä ala, ja huomenissa olisi tarkoitus levittää harsoja päälle.
Perunanistustusta onb tässä valmisteltu, ja huomenissa olisi tarkoitus aloittaa. Kummasti se päivä kuluu, kun tavaraa siirrellään paikasta toiseen ja varmistetaan kaiken olevan käsillä aloitushetkellä.
Tänään saatiin vatunsitominen päätökseen, ja niiden kohdalla seuraavana on edessä leikattujen versojen poisto riviväleistä. Mansikan harjaaminen jatkuu heti, kun kasvustot ja maa on kuivunut - liian märälle pellolle ei kannata lähteä traktorilla ajamaan, koska seurauksena on ainoastaan syviä uria ja maan tiivistymistä. Toisaalta liian pitkäänkään ei saa lykätä, koska kasvit räjähtävät kasvuun minä hetkenä hyvänsä. Nurmien kohdalla tämä kasvunräjähdys on on selkästi näkyvissä, ja aikaisimmissa paikoissa nurmet ovat nyt parin viime päivän aikana venähtäneet silmissä.
Lammasaitoja on kierrelty ja korjailtu myös. Tänä talvena ei routa ole ollut kovin syvässä, koska aidat ovat olleet tähän mennessä tarkasteuista varsin suorassa. Jotain uusia tolppia ja sinkilöitä joutuu joka vuosi toki lyömään, mutta ehkä tänä vuonna tarve on ollut normaalia vähäisempää. No, vielä puolet on jäljellä - ehkä niissä siis enemmän pulmia.
Rakentaminen on edennyt myös mukavassa aikataulussa, ja tavoiteltu "juhannukseen valmis" näyttäisi jopa toteutuvan. Hui, nyt tuli kirjoitettua oikein mihin mennessä - saas nähdä kuinka käy. Monesti kun käy niin, kun jotain rupeaa oikein varmanan pitämään, niin jotain odottamatonta tapahtuu. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan, vaikka aika monta mutkaa vielä on suulin kanssa edessä. Eiköhän kaikista niistä kunnialla selvitä.
perjantai 27. huhtikuuta 2012
torstai 19. huhtikuuta 2012
Kevättä hiljalleen
Kurkiaurat ovat lentäneet isoina parvina tänä vuonna kohti pihjoista. Aika usein tässä harjun päällä näkee etelästä lähestyvän parven lentävän kauniina aurana, ja aivan harjun korkeimman kohdan päällä hajaantuvan. Hajaantuminen johtunee ilmavirtauksista: tässä harjun päällä taitaa olla mukavia ylöspäin suuntautuvia ilmavirtauksia, joita kurjet hyödyntävät tavoitellessaan sopivaa lentokorkeutta.
Mustarastaiden taitava laulu on myös aina hyvin pysyvä merkki kevään tulosta - tänäkin aamuna laulu oli hyvin runsas, kuten aina kauniina aamuina. Kauniiden iltojen kovaäänisen laulaja lienevät järven sulissa yöpyvät joutsenet, jotka huutavat lujaa auringon laskiessa.
Lintujen tarkkailun lisäksi on jotain tehtykin. Karitsat on nyt vierotettu, ja pian on aika tyhjentää lampola. Lampaat ovat talven lampolassa ns. kestopehkun päällä. Tämä tarkoittaa sellaista pehkua eli lattialle levitettävä kuivikekerrosta, jota lisätään koko talvi ja vasta keväällä viedään koko kerros pois. Kestopehku on siksi hyvä, että sen alimmat kerrokset "palavat" eli kestopehkusta muodostuu ikäänkuin lattialämmitys lampolaan.
Kasvien kevätleikkuut ovat mukavalla mallilla. Omenapuupellolla leikkuut on nyt tehty, samoin pensamustikoita ja saskatooneja on siistitty. Vadelmien leikkuu on hyvässä alussa.
Lumet ovat aukeilta hävinneet lähes vallan. Muutama lämmin päivä tarvittaisiin, jotta päästäisiin äestämään ja perunoita istuttamaan. Routaa ei ole enään yhtään. Kevät näyttää voittavan?
Mustarastaiden taitava laulu on myös aina hyvin pysyvä merkki kevään tulosta - tänäkin aamuna laulu oli hyvin runsas, kuten aina kauniina aamuina. Kauniiden iltojen kovaäänisen laulaja lienevät järven sulissa yöpyvät joutsenet, jotka huutavat lujaa auringon laskiessa.
Lintujen tarkkailun lisäksi on jotain tehtykin. Karitsat on nyt vierotettu, ja pian on aika tyhjentää lampola. Lampaat ovat talven lampolassa ns. kestopehkun päällä. Tämä tarkoittaa sellaista pehkua eli lattialle levitettävä kuivikekerrosta, jota lisätään koko talvi ja vasta keväällä viedään koko kerros pois. Kestopehku on siksi hyvä, että sen alimmat kerrokset "palavat" eli kestopehkusta muodostuu ikäänkuin lattialämmitys lampolaan.
Kasvien kevätleikkuut ovat mukavalla mallilla. Omenapuupellolla leikkuut on nyt tehty, samoin pensamustikoita ja saskatooneja on siistitty. Vadelmien leikkuu on hyvässä alussa.
Lumet ovat aukeilta hävinneet lähes vallan. Muutama lämmin päivä tarvittaisiin, jotta päästäisiin äestämään ja perunoita istuttamaan. Routaa ei ole enään yhtään. Kevät näyttää voittavan?
maanantai 9. huhtikuuta 2012
Kevät taas
Kevät tuntuu taas takatalven jälkeen etenevän kuitenkin - töyhtöhyyppiäkin on jo näkynyt, ja monia muitakin lintuja. Lumi on ollut taas viime päivinä enemmän sulamaan päin, vaikka esimerkiksi viime yönä lunta oli satanut.
Karitsat ovat kasvaneet hurjasti, ja ovat nyt siis vierotusikäisiä ja -kokoisia. Aika rajun näköistä tuo karitsoiden imeminen onkin jo, ja uuhet jo itsekin selvästi yritävät karitsoitaan työntää enemmän muiden herkkujen pariin. Erityinen kevätherkku lampailla on männyistä talven mittaan pudonneet oksat - lampaat syövät innolla oksista neulaset ja kuoret.
Kevtäkylvötkin on jo aloiteltu - osa viljelemistämme kasveista tarvitsee taimikasvatusta, jotta ehtivät tuottaa satoa. Perunat on myös nostettu jo itämään. Pian myös aloitellaan vadelman leikkuuta ja sitomista - metkasti tuo vadelman syys- ja kevät leikkuu asettuu yleensä aina siten, että vattumaalla voi nähdä kurkien muuttoauroja: syksyllä lähteviä, keväällä tulevia.
Karitsat ovat kasvaneet hurjasti, ja ovat nyt siis vierotusikäisiä ja -kokoisia. Aika rajun näköistä tuo karitsoiden imeminen onkin jo, ja uuhet jo itsekin selvästi yritävät karitsoitaan työntää enemmän muiden herkkujen pariin. Erityinen kevätherkku lampailla on männyistä talven mittaan pudonneet oksat - lampaat syövät innolla oksista neulaset ja kuoret.
Kevtäkylvötkin on jo aloiteltu - osa viljelemistämme kasveista tarvitsee taimikasvatusta, jotta ehtivät tuottaa satoa. Perunat on myös nostettu jo itämään. Pian myös aloitellaan vadelman leikkuuta ja sitomista - metkasti tuo vadelman syys- ja kevät leikkuu asettuu yleensä aina siten, että vattumaalla voi nähdä kurkien muuttoauroja: syksyllä lähteviä, keväällä tulevia.
maanantai 2. huhtikuuta 2012
Talvi taas
Eilisestä alkaen lunta on tupruttanut taas kunnolla, ja maa on peittynyt uudestaan lumen alle. Muutamia päiviä sitten lunta oli niin vähän, että paikoittaiset pälvet tuntuivat kasvavan silmissä. Sääennuste lupaa nyt seuraavan reilun viikon ajan talven vielä jatkuvan, mutta sitten ennuste lupailee lämpimämpää säätä.
Rakennustyöt etenevät, ja jotain aina muuttuu valmiimmaksi. Vielä on kyllä aika tavalla pohtimista ja suunnittelua, että saataisiin tuota tienvarren myyntipistettä haluttuun oloon ensi kesään mennessä.
Karitsat ovat kasvaneet jo aika jötkäleiksi, ja pian on aika vierottaa karitsat. Joka vuosi on aina yhtä hauska seurata tuota karitsoitten kasvua pienestä vastasyntyneestä vierotusikäiseksi ja siitä eteenpäin. Vierotusikäinen karitsa on jo jotenkin aikuisen oloinen, vakava märehtijä, joka haluaa syödä heinää ja märehtiä paikalla maaten muun lauman joukossa. Pienempänä karitsat ovat kuin elohopeaa: menossa sinne ja tänne, kunnes yht´äkkisesti nukahtavat suurinpiirteen sorkilleen sijoilleen, ja maata pötköttävät jalat oikoisena.
Rakennustyöt etenevät, ja jotain aina muuttuu valmiimmaksi. Vielä on kyllä aika tavalla pohtimista ja suunnittelua, että saataisiin tuota tienvarren myyntipistettä haluttuun oloon ensi kesään mennessä.
Karitsat ovat kasvaneet jo aika jötkäleiksi, ja pian on aika vierottaa karitsat. Joka vuosi on aina yhtä hauska seurata tuota karitsoitten kasvua pienestä vastasyntyneestä vierotusikäiseksi ja siitä eteenpäin. Vierotusikäinen karitsa on jo jotenkin aikuisen oloinen, vakava märehtijä, joka haluaa syödä heinää ja märehtiä paikalla maaten muun lauman joukossa. Pienempänä karitsat ovat kuin elohopeaa: menossa sinne ja tänne, kunnes yht´äkkisesti nukahtavat suurinpiirteen sorkilleen sijoilleen, ja maata pötköttävät jalat oikoisena.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)