Kurkiaurat ovat lentäneet isoina parvina tänä vuonna kohti pihjoista. Aika usein tässä harjun päällä näkee etelästä lähestyvän parven lentävän kauniina aurana, ja aivan harjun korkeimman kohdan päällä hajaantuvan. Hajaantuminen johtunee ilmavirtauksista: tässä harjun päällä taitaa olla mukavia ylöspäin suuntautuvia ilmavirtauksia, joita kurjet hyödyntävät tavoitellessaan sopivaa lentokorkeutta.
Mustarastaiden taitava laulu on myös aina hyvin pysyvä merkki kevään tulosta - tänäkin aamuna laulu oli hyvin runsas, kuten aina kauniina aamuina. Kauniiden iltojen kovaäänisen laulaja lienevät järven sulissa yöpyvät joutsenet, jotka huutavat lujaa auringon laskiessa.
Lintujen tarkkailun lisäksi on jotain tehtykin. Karitsat on nyt vierotettu, ja pian on aika tyhjentää lampola. Lampaat ovat talven lampolassa ns. kestopehkun päällä. Tämä tarkoittaa sellaista pehkua eli lattialle levitettävä kuivikekerrosta, jota lisätään koko talvi ja vasta keväällä viedään koko kerros pois. Kestopehku on siksi hyvä, että sen alimmat kerrokset "palavat" eli kestopehkusta muodostuu ikäänkuin lattialämmitys lampolaan.
Kasvien kevätleikkuut ovat mukavalla mallilla. Omenapuupellolla leikkuut on nyt tehty, samoin pensamustikoita ja saskatooneja on siistitty. Vadelmien leikkuu on hyvässä alussa.
Lumet ovat aukeilta hävinneet lähes vallan. Muutama lämmin päivä tarvittaisiin, jotta päästäisiin äestämään ja perunoita istuttamaan. Routaa ei ole enään yhtään. Kevät näyttää voittavan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti