Syksy tuntuu etenevän, ja aina välillä on saatu nauttia onneksi kauniista päivistä. Joutsenia näkyy paljon, ja iltahämärässä kuuluu niiden trööttäilyä joka suunnasta. Ruskan ensimmäisiä värejä on lehtipuissa ja mansikkamailla: ikävä kyllä paikoin mansikkamaiden puna johtuu kesän märkyyden aiheuttamasta ennenaikaisesta tuleentumisesta. Onneksi nyt on ollut jo pitkään kuivaa, ja kuiva keli näyttää jatkuvan ainakin tämän viikon loppuun.
Perunat on nyt sitten nostettu loppuun: kiitoksia vain kaikille itsepoimijoille ja säkin hakijoille. Siikliä jäi vain siemenen verran, sinistä Blue Congo-lajiketta jäi vielä hiukan myös myyntiin. Varsinaisesti meillä ei ole enää säännöllistä päivystystä - toki vieläkin myydään, jos ollaan kotosalla.
Omenaa on saatavana useita eri lajikkeita. Useimmista lajikkeista on saatavana myös hiukan edullisempaa II lk:n omenaa. II lk:n omena sopii hyvin kaikenlaisenn säilöntään ja myös sinällään syötävksi: ulkonäkö ei vain niillä riitä I lk:n laatuun.
Omenoiden lajittelua riittää. Lajittelussa koko ja ulkonäkö määrittävät, mihin luokkaan ne kuuluvat. Vain virheettömät, suuret omenat luokitetaan I lk:n omenoiksi. Suuruus on toki myös riippuvainen lajikkeesta: kaneliomenoissa omenakoko on keskimäärin pienempi kuin esimerkiksi valkealla kuulaalla. II lk:n omenoissa on yleensä jokin pieni rupilaikun alku kuoressa, mistä syystä se jaotellaan pois I lk:n omenoista. Meillä ei rupea torjuta ruiskuttamalla torjunta-aineita, vaan lajittelemalla rupiset omenat pois. Rupi on kuoressa oleva kasvitauti, joka ei vaikuta omenoiden makuun. Suuri rupi saattaa toki halkaista kypsyvän omenan. Rupi useasti myös kasvaa, mikäli omenaa säilytetään useampia viikkoja ennen käyttöä. Hyvin rupiset ja pienet omenat lajitellaan meillä pois II lk:sta, ja lampaat saavat ne herkkuina.
Tänä vuonna on myynnissä myös jonkin verran päärynöitä ja luumuja. Kotimaiset päärynät ovat hyviä: ne ovat yleensä ulkomaisia serkkujaan pienempiä, hapokkaampia ja kiinteämpiä. Luumuja meillä on sekä perinteisiä kriikunoita että jalostettuja luumuja.
Maissikausi etenee pikkuhiljaa: maissia poimiessa saa olla tarkkana, että ottaa ainoastaan kypsiä tähkiä. Kypsän tähkän vihneet ovat ruskeat ja kunnolla kuivuneet, ja se on kallistunut kasvista ulospäin. Kypsä tähkä tuntuu myös pyörältä ja tylppäpäiseltä lehtien läpitunnusteltaessa.
Pässit ovat aloittaneet työsarkansa uuhien parissa, ja jonkin verran väriä on ilmestynyt uuhien selkään. Pässeillä on näin astutuskautena yllänsä valjaat, joissa on rinnassa väriliitu. Kun pässi astuu uuhen, niin uuhen selkään jää väriä. Väristä on helppo havaita, mitkä uuhet pässi on jo astunut ja mitä ei. Näin pystytään myös määrittämään karitsoimisajankohta varsin tarkasti jokaiselle uuhelle: uuhet karitsoivat n. 140 -150 vrk astutuksesta. Tiineyden pituuteen vaikuttaa eniten rotu: suomenlampailla tiineys kestää lyhyemmän aikaa, liharotuisilla kauemmin.
maanantai 22. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti