Pakkasta riittää

Pakkasta riittää vieläkin: päivisin pakkanen saattaa laskea alle parinkymmenen, mutta yöllä on reilusti. Aamulla auringonnousun aikaan on useampana päivänä ollut mittarissa -30°C.

Uutisten perusteella nyt pitäisi olla erityisen aktiivinen revontulikausi, ja olemme iltaisin taivasta tähyilleet -tuloksetta. Revontulet ovat jännä juttu: kun uutisoidaan, että pitäisi näkyä, ei näy. Ja joskus, kun ei edes pitäisi näkyä (tai siis ei ole mikään erityinen kausi), saattaa pohjoinen taivas olla oikeinkin loimahteleva, revontulet loistaa kirkkaana. Revontulet näkyvät tässä hyvin, kun pääsee piiloon katuvaloista tulevaa hajavaloa (joka siis esimerkiksi kaupungeissa kirkastaa yötaivasta niin, että edes kaikki tähdet eivät näy).

Kylmä keli estää tällä hetkellä omenapuiden leikkauksen aloittamisen. Tällä hetkellä sääennustekin on niin kylmä, ettei osaa sanoa, koska voi alkaa.

Karitsoille kuuluu hyvää, ja isoimmat pääsevät jo aikamoisia pomppuja.

Hyytävää keliä

Aamulla keittiön ikkunan takana olevan lämpömittarin elohopeapatsas oli laskenut tämän talven ennätyslukemiin: -30°C oli silloin mittarissa. Tällä hetkellä aurinko kuitenkin lämmittää jo aika tavalla, ja samoinen mittari näyttää nyt vain -21°C. Navetan eteläseinustalla lämpötila tuntuu kyllä tuotakin lämpimältä: tuuli ei käy ja aurinko pääsee paistamaan täydeltä terältä suoraan.

Kevättä odottamme nyt mielenkiinnolla: nyt kuluneen talven alussa olleet pakkaset ja nyt tämä pakkasjakso ovat oleet varsin rankkoja. Meillähän on parissa lämpimässä paikassa kokeena sekä päärynä- että kirsikkapuita. Joitakin arempia omenalajikkeita meillä on myös kokeena. On varsin mielenkiintoista nähdä, miten ne selviävät. Tämä nyt kuluva talvi on toinen: viime talven jäljiltä ei kovin pahoja talvivaurioita hedelmäpuissa ollut, mutta se ei vielä kerro mitään tästä talvesta.

Helmikuun kuulumisia

Tammikuu vierähti nopeasti, ja helmikuu alkoi. Päivän pituuden pitenemisen huomaa nyt selvästi, ja sääaseman kellon mukaan päivä piteneekin joka päivä parikymmentä minuuttia. Erityisesti tämän havaitsee aamu- ja iltahämärän pitenemisenä. Kustaa Vilkunan Ajantietoakin on taas tullut selattua: Kynttilänpäivästä, joka siis oli viime sunnuntaina, sanotaan: Jos ei kylmä kynttilänä, niin kylmää kynnet kyntäjältä -kynttilänpäivänä oli lauhaa, eli sanonnan mukaan tiedossa olisi siis kylmä kevät.

Helmikuu sujuu meillä muuten perinteisesti paperitöiden parissa, jotka osin ovat vielä alussa, osin onneksi jo kääntyvät loppua kohti. Kesätyöntekijöiden haastattelut ovat myös nyt käynnissä - eli jos olet kiinnostunut kesätöistä meillä, niin nyt on oikea aina olla yhteyksissä.

Lampolassa ovat ensimmäiset karitsat ovat syntyneet, ja ovat jo varsin pomppivaisia. On huvittavaa katsella, kun pikku-pässit harjoittelevat puskemista. Eirlaiset sivu-hyppu-loikkapomput kuuluvat kaikkien karitsoiden valikoimiin, mutta selvästi pässit hyppelevät enemmän - uuhikaritsat selvästi enemmmän seurailevat tilannetta, ja yhtyvät leikkiin vasta kun se on riittävän hauskaa.

Ulkotöitä on nyt vielä vähän, mutta hyvin pian on aika aloittaa omenapuiden leikkuu. Alkutalvi oli aika kova, joten jonkinlaisia talvivaurioita ehkä on - ainakin talvenaremmissa lajikkeissa. On erittäin mielenkiintoista nähdä, miten käy kokeilussa olevien kääpiöivien perusrunkojen. Kääpiöivät perusrungot ovat luontaisesti pienikasvuisia, mutta toisaalta alkavat tuottamana tavanomaisia perusrunkoja aiemmin omenoita. Osa kääpiöivistä perurungoista on - tai ainakin niitä pidetään, varsin talven arkoina, joten nyt kulunut joulukuu varmasti eorttaa jyvät akanoista.