Sadepäivä

 Olipahan aikamoinen sadepäivä! Sellaisia yht'äkkisiä kaatosadekuuroja ropsahti useampia, kaatosateiden välissäkin sateli vaihtelevasti. Tänään sattui olemaan myös Ollin nimipäivä, ja vanha kansa sanoi, että jos tänään sataa, sataa seuraavat seitsemän viikkoa. Sääennusteiden mukaan epävakaista säätä on tiedossa, mutta sateiden määrä ja ajankohta vaihtelee ennustuksittain. Varmaankin matalapaineen tarkkaa reittiä on vaikea ennustaa, ja kuuroja saattaa syntyä äkkinäisesti, ennalta aavistamatta.

Satoi tai paistoi, vadelman, punaherukan ja saskatoonin satokausi on nyt runsaimmillaan. Poiminta on helppoa, vaikka keli asettaa poimijalle haasteen. Kumisaappaat ja sadevaatteet ovat käytännöllisimmät varusteet. Poiminta-astian on hyvä olla kannellinen, ja esimerkiksi vadelmat on paras kerätä suoraan pakkaspurkkeihin. Vadelmat on myös syytä pakastaa välittömästi - herkkänä marjana se ei missään olosuhteissa kestä pitkää säilytystä.

Avomaan mansikan satokausi päättyi näihin sateisiin - toki sitkeimmät marjastajat varmasti vielä jotain saattavat löytää, mutta helppoa se ei ole. Mansikan satokausi jatkuu toki miellä edelleen tunneleilla - poimimme päivittäin tuoreita mansikoita myyntiin.

Pensasmustikan satokausi on aluillaan, ja paikoin kypsiä marjoja on jo melko runsaasti. Pensasmustikka on siitä jännä marja, että yhden tertun  marjat kypsyvät hyvin eriaikaisesti. Ne pitää siis poimia yksitellen, mutta toisaalta tämä hidas kypsymistahti tekee satokaudesta melko pitkän.

Satokauden runsautta

 Satokausi rupeaa tässä kohtaa näyttäytymään kaikessa runsaudessaan: vadelmien ja pensasmustikoiden määrä lisääntyy päivä päivältä, saskatoon-, puna- ja valkoherukkapensaat notkuvat painavien terttujen alla, ja avomaaltakin sitkeimmät poimijat ovat vielä löytäneet mansikoita. Marjojen lisäksi palkokasvien eli herneen ja pavun itsepoiminta on käynnissä.

Kesä on siis kääntymässä loppukesää kohti. Tässä kohtaa suljemme myös osan myyntipisteistämme, ja kiitämme asiakkaita Häijään, Ikaalisten Nesteen ja Kyröskosken Nesteen osalta. Myyntipisteemme Hämeenkyrön ja Tippavaaran S-marketeilla sekä Ikaalisten Kompissa ovat edelleen avoinna aukioloaikojen mukaisesti.

Miten pensasmustikan ja saskatoonin itsepoiminta toimii?

 Saskatoon ja pensasmustikka kasvavat meillä samalla peltolohkolla, joten sama ohjeistus toiminee niille molemmille. Saskatoon on näistä kahdesta aikaisempi, ja sen pensaat notkuvatkin nyt kypsiä marjoja. Pensasmustikan satokausi on tätä kirjoittaessa vasta alkamassa, mutta sato runsastunee viimeistään heinä-elokuun vaihteessa.

Nämä molemmat tummat marjat eroavat esimerkiksi metsämustikasta siinä, että ettäniiden marjatertuissa yksittäiset marjat kypsyvät eri aikaan, eli ne on noukittava yksitellen. Toisaalta marjoja on runsaasti joka puolella pensasta, ja erityisesti pensaiden sisäosat kannattaa tarkistaa - useimmiten suurimmat ja kypsimmät marjat löytyvät sieltä. Pensasmustikkaan ja saskatooniin emme ota varauksia, poimimaan pääsee päivittäin aamupäivisin. Tästä huolimatta on hyvä pirauttaa etukäteen (p. 0400 - 625 636 tai 03 - 3711 163), ja varmistaa satotilanne. Jos päivän sato on kerätty, poimintaa jatketaan seuraavana päivänä. Marjojen kypsymistahti hiukan vaihtelee, minkä vuoksi päivittäistä poimintamäärää on jonkin verran vaikeaa arvioida useiden päivien päähän. Pensasmustikan satokausi kestää yleensä ainakin elokuun ajan, joskus on kerätty jopa melkein koko syyskuukin. Saskatoonin paras satokausi on yleensä heinäkuun loppupuolella. Poimintapäiviä on siis vielä tällekin vuodelle tiedossa useita.

Itsepoiminta-astioiksi soveltuvat  hyvin monenlaiset astiat: joidenkin mielestä on helppoa kerätä pakastaessa vaikka suoraan pakastepurkkeihin, osa kerää mieluummin ämpäriin tai johonkin muuhun isompaan astiaan. Vaatetus ja jalkineet säätilan mukaan, ja tarvittaessa juomapullo on myös hyvä ottaa mukaan. 

Itsepoiminta alkaa ilmoittautumisella itsepoiminnan punnituksessa. Tyhjät astiat punnitaan, jotta niiden paino voidaan vähentää lopussa täysien astioiden painosta. Tarvittaessa meiltä saa myös erikokoisia laatikoita ja muita astioita poimintaa varten - luontoa säästääksemme otathan astioita alkuun mukaasi vain sen verran kuin arvelet jaksavasi poimia. Tarvittaessa astioista saa kyllä lisää. Meillä käytössä vähimmäisostosmäärä, mikä maksetaan ennen itsepoiminta-alueelle menoa. Vähimmäisostosmäärä vaihtelee poimittavissa olevien satojen ja ajankohdan mukaan. 

Pensasmustikkamaa sijaitsee välittömästi itsepoiminnan punnituspisteen takana. Mustikkamaalla kuljetaan rivien suuntaisesti, rivien poikkikulkeminen on ehdottamasti kielletty. Poimiessaan saa maistella, mutta pensasmustikkamaalle ei saa mennä yksinomaan syömään marjoja. Yleensä paremmat mustikkapaikat löytyvät rivien keskeltä tai alapäästä. 

Saskatoon on lintujen herkkua, mistä syystä se piileksii verkkojen alla. Poimintaa varten sukelletaan verkon alle nostamalla ensin verkkoja pitäviä painoja pois sopivalta kohdilta. Poiminnan jälkeen verkko painotetaan uudestaan.

Kerättyäsi haluamasi määrän marjoja, palaa saaliisi kanssa itsepoiminnan punnituspisteelle. Punnituspistessä astiat punnitaan, ja niistä vähennetään tyhjien astioiden paino. Tällöin erotuksena saadaan marjojen kokonaispaino ja sitä kautta niiden hinta. Lopullinen maksettava määrä saadaan kuin tästä hinnasta vähennetään pellolle mennessä maksettu vähimmäisostosmäärä.

Vinkkejä vadelman itsepoimintaan

 Vadelmariveissä rupeaa olemaan jo runsaasti kypsän punaisia marjoja, ja satokausi on siis käynnissä.  Vadelman itsepoimintaa suunnitellessa on aina hyvä soittaa (p. 03 - 3711 163 tai p. 0400 - 625 636)  ja varmistaa varaamalla poimintapaikka ennen marjamaille lähtöä. Parhaiten meidät tavoittaa aukioloaikoina: ma - pe klo 8 - 20, la klo 8- 19 ja su klo 10 - 20. Itsepoiminta on avoinna: ma - pe klo 8 - 18, la klo 8 - 14 ja su klo 10 - 18, mikä tarkoittaa, että näinä ajanjaksoina pääsee pellolle. Poimia voi myöhempään, muun aukioloajan puitteissa.

Tässä vielä muutama vinkki vadelmamaille lähdöstä ja vadelmien poiminnasta.  Perussäännöt ovat vadelmamailla samat kuin mansikan itsepoiminnassa: noudata annettuja ohjeita, nouki vain osoitetulta riviltä, ja kysy tarvittaessa lisätietoja vadelmaoppaalta (esim. toista poimintapaikkaa, missä on WC, missä voi pestä kädet  jne). Meillä vadelmapenkeissä merkkeinä toimivat poimintapöydät, joita siirretään rivissä eteenpäin sitä mukaa kun kerätään. Pöytä jätetään siis siihen, mihin oma kerääminen päättyy. Tällöin seuraavan kerääjän on helppo jatkaa. Vadelmamailla on myös jonkin verran erilaisia muovituoleja ja -penkkejä, joita voi halutessaan käyttää poimiessaan. Kypsät marjat kerätään purkkiin tai suuhun, huonoja on hyvä tiputella riviväliin.

Vadelma on herkästi rikkoutuva marja, minkä vuoksi se kannattaa kerätä suoraan pakastepurkkiin. Purkit ja niiden kannat punnitaan ennen marjamaille menoa tyhjänä. Kun purkkien paino tyhjänä vähennetään täysien purkkien painosta, saadaan selville marjojen paino. Maksu perustuu poimittujen marjojen kilomäärään. Myös vadelmien itsepoiminnassa meillä on käytössä itsepoiminnan vähimmäisostosmäärä, joka peritään henkilöä kohti.

Vadelman oksissa on jonkin verran piikkejä, jotka saattavat raapia. Yksinkertaisin suojautumistapa on käyttää pitkähihaista paitaa tms. Hattu, juomapullo ja sopivat eväät on myös tarpeellisia vadelmamailla. Sääennustetta kannattaa seurata myös, ja pakata mukaan tarvittaessa myös sadevaatteita sekä lämmintä vaatetta.

Akkainviikko

 Eilen alkoi akkainviikko eli naistenviikko - seuraavan viikon ajan nimipäiviään viettävät vain naiset, ja vanhan kansa mukaan sataa. Sataminen taas on seuraus siitä, että ämmät itkevät paljon. Sääennusteet näyttävät toteuttavan tätä ennustetta, koska vähintään kuurosateita on joka päivälle sääkartoissa piirretty. Kuurosateista karttaa tulkitessa kannattaa muistaa, että tähän meidän mäen syrjään ei ihan aina sateet satu, vaikka ympärillä sataisikin.

Vadelmakausi on aluillaan, ja joka päivä löytyy entistä enemmän kypsiä marjoja. Tällä hetkellä ei vielä uskalleta ottaa poimintavarauksia tai varauksia valmiiksi poimituista vadelmista, koska satomäärän arviointi on vielä haastavaa. Tarkastuskierrokset kasvustossa kuitenkin antavat viitettä siitä, että lähipäivinä aloitetaan vadelman varaaminen. Varaamismahdollisuus päivitetään heti meidän nettisivulle www.yrjolanmarjatila.fi, kun se on mahdollista.

Mansikan itsepoiminta jatkuu edelleen, vaikka satokausi on ihan viime metreillä. Kokeneet marjanpoimijat osaavat toki pöyhiä mansikkapuskia, ja löytävät sieltä mansikoita. Nämä viimeiset mansikat ovat kaikkein sokeripitoisimpia, ja jos siis haluaa pakastaa erittäin makeita mansikoita, niin nyt niitä on. Työtä vaan teettävät hyvin paljon.

Muista marjoista satokausi on käynnissä jo saskatoonilla sekä puna- ja valkoherukalla. Pensasmustikan satokausi on aluillaan. Marjojen lisäksi meillä on itsepoiminnassa hernettä sekä leikkopapua.

Yhden loppu, toisen alku

 Tässä kohtaa kesää mansikan satokausi etenee kohti vääjäämätöntä loppuaan. Tästä syystä emme enää ota vastaan varauksia mansikan itsepoimintaan, emmekä varaa valmiiksi poimittuja mansikoita. Mansikkaa pääsee itsepoimimaan päivittäin, niin kauan kuin sato päivässä riittää. Aikaa poimiessa kuluu jo runsaasti, toki ahkeran  poimijan mansikka palkitsee erittäin maukkailla ja sokerisilla herkkumarjoilla.

Mansikkakauden loppu on toisaalta myös merkki muiden marjojen satokauden alusta. Tällä hetkellä esimerkiksi saskatoon-marjojen satokausi on alkanut, ja on nyt runsaimmillaan. Ensimmäisiä pensasmustikoita ja vadelmia on mahdollista poimia myös, samoin puna- ja valkoherukat rupeavat olemaan poimittavissa.

Kohti avomaan mansikkakauden loppua

 Viime päivien lämpimän aurinkoiset säät ovat kiihdyttäneet mansikoiden kypsymistä avomaalla, ja loppusuoralla jo ollaan. Tällä hetkellä vielä poimittavaa on, mutta töitä ämpärillisen eteen joutuu tekemään jo enemmän kuin viikko sitten. Kokeneet poimijat toki noukkaisevat sangollisen käden käänteessä. Ennen mansikkaretkelle tuloa kannattaa soittamalla varmistaa poimintatilanne - nyt viime päivinä on ollut ruuhkaisaa, ja poimimaan on päässyt ainoastaan varauksella.

Mansikoiden jälkeen marjakausi jatkuu muiden marjojen parissa. Avomaan vattukausi alkanee reilun viikon päästä, ja varmaan loppuviikosta pystyy poimimaan jo ensimmäisiä saskatooneja. Saskatoon on tummanpuhuva, miedonmakuinen ja paljon hyviä ravintoaineita sisältävä marja, joka esimerkiksi hilloissa, mehuissa ja kiisseleissä taittaa mukavasti muiden marjojen happamuutta.

Tunneli-itsepoiminta jatkuu!

Jatkamme suosittua itsepoimintaa tunneleilla, ja ensimmäinen tunnelipoiminta päivä on heti huomenna. Poiminta alkaa klo 8, ja päättyy, kun päivän sato on kerätty. Tunneli-itsepoiminta on avoinna satotilanteen mukaan, ja sinne ei voi tehdä varauksia. 

Tunnelissa marjat kasvatetaan n. 1.5 m korkeudella, ja poiminta tapahtuu sateelta ja tuiverrukselta suojassa katteen alla.

Tässä vielä kertauksena vinkkejä tunnelipoimintaan:

Poimintaan on hyvä varata sopivan kokoinen astia. Paras marja-astia on melko laakea, koska tällöin marjat eivät painu. Hattu, sopiva vaatetus ja tarvittaessa juomista ovat myös hyviä varusteita myös tunnelilla. On myös syytä huomata, että tunnelialueella ei ole WCtä.

Tunneli-itsepoimintaan ilmoittautuminen tapahtuu normaalissa itsepoiminnan ilmoittautumispisteessä pellon laidalla. Omat astiat punnitaan, ja niihin laitetaan tarralla tieto painosta tyhjänä. Tällöin astian paino saadaan vähennettyä pois, kun se tuodaan poiminnan jälkeen mansikoiden kanssa punnitukselle. Tässä yhteydessä maksetaan myös vähimmäisostosmaksu.

Tämän jälkeen tunnelille siirrytään traktorikuljetuksella. Tunnelissa on opas, joka osoittaa poimintapaikan.

Mansikat kasvavat tunneleissa pöydillä, ja kypsät marjat ovat noin puolentoista metrin korkeudella.  Poiminnassa käytössä on pöytiä, joka toimii rivin merkkinä. Pöytää siis siirretään poimiessa sitä mukaa eteenpäin, kun etenee kasvustossa. Pöytä jätetään siihen pisteeseen, mihin asti kerää. Tällöin seuraava poimija tietää, mistä jatkaa.

Poimiessa on syytä olla varovainen, ettei vahingoita kasveja, kasvatuspöytiä ja kastelujärjestelmiä.  Tunneleissa meillä on kasvamassa ns. jatkuvasatoisia mansikoita, jotka siis kukkivat ja tekevät marjoja koko kasvukauden ajan. Nytkin näkyvissä on kukkia, joista siis kehittyy mansikoita myöhemmin kesällä.

Emme suosittele mansikoiden  tunnelipoimintaa pienimmille lapsille: marjat ovat korkealla ja esimerkiksi kasvatuspöydät eivät kestä tönimistä tai roikkumista.

Sukellus mansikan sisuksiin eli mikä on se paras mansikka

 Monesti kuulee puhuttavan, että se tai tuo mansikkalajike on toista makeampi tai jollain muulla tapaa parempi. Ja mitä yksi pitää parhaana, ei taas ole ollenkaan jonkun muun makuun. Taannoin gelatokursseila Italiassa opimme käsitteen "organolettica", joka siis suorana käännöksenä tarkoittaa aistinvaraista. Tällä aistinvaraisuudella, organoleptisuudella, ilmaistaan esimerkiksi ruuan kaikkia ominaisuuksia, joita ihminen nauttiessaan ruokaa havannoi - joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Organoleptisiä ominaisuuksia ovat siis esimerkiksi maku ja sen eri vivahteet, suutuntuma, ulkonäkö ja tuoksu. Näitä kaikkia ominaisuudet ovat isoja kokonaisuuksia, joiden yhdistelmä vaihtelee eri mansikkalajikkeilla. Vaihtelu aiheuttaa makuerot.

Mansikan maun kaksi päätekijää lienevät sen sokeripitoisuus ja sen sisältämien happojen määrä. Happojen ja sokereiden suhde toisiinsa luo maun pohjan. Kaikki me aistimme makeutta ja hapokkuutta eri tavoin, minkä vuoksi makeimman mansikan titteliä on vaikea yksiselitteisesti jakaa. Kaikissa lajikkeissa, satokauden alussa sokeripitoisuus on refraktometrillä mitaten n. 7-8%, keskikaudella noin 10-13%, ja loppusatokaudesta lähemmäs 20%. joskus jopa ylikin. Tämä sokerimäärä perustuu mittauksiin, joita teemme omassa mansikkagelaton valmistuksessa - mansikan sokeripitoisuus on tiedettävä, jotta osaamme lisätä oikean määrän sokeria gelaton täydellisen sokerimäärän saavuttamiseksi. Mittauksien perusteella voi todeta, että alkukauden suuret mansikat eivät siis ole niin makeita kuin aivan viimeisinä kerättävät, yleensä hyvin pienikokoisiksi jäävät mansikat. Mutta - makeuden aistiminen ei koostu ainoastaan sokereista, vaan myös mansikan sisältämät hapot vaikuttavat maun koostumukseen. Hyvin hapokas marja, vaikka sen sokeripitoisuus olisi hyvinkin korkea, voi maistua vähemmän makealta kuin vähempi happoinen marja. Säilöntämenetelmistä esimerkiksi pakastuksessa sokereita häviää, minkä vuoksi sokeritta pakastetut, voimakashappoiset mansikat maistuvat hapokkailta, varsinkin jos ne sulavat kokonaan ennen syömistä. Jos ei halua käyttää sokeria pakastuksessa, hyvä valinta voi siis olla tuoreena miedonmakuinen eli vähähappoinen mansikka. Ne happamoituvat vähemmän pakkasessa kuin voimakkaan makuiset mansikat.

Maun lisäksi moni arvioi mansikoita myös tuoksun, suutuntuman ja ulkonäön perusteella. Eri mansikat tuoksuvat erilaisille - joiden aromi vivahtaa yrttisyyteen, toisissa on selkeä metsämansikan aromi ja jonkin tuoksu on hyvin mieto. Suutuntuma kertoo mansikan rakenteesta: onko se kuiva vai mehukas, pehmeä vai kova, ovatko pähkylät pinnassa ja luovat tunteen karheudesta, vai ovatko ne syvällä marjassa, jolloin niitä hädin tuskin tuntee. Ulkonäköseikkoja ei mansikoiden kohdalla sovi myöskään unohtaa: lajikkeiden väri kypsänä vaihtelee vaalean oranssinpunaisesta hyvin mustanpuhuvaan, tummapunaiseen. Eri lajikkeiden marjojen kiito on myös erilainen: joillakin lajikkeilla on voimakas kiilto, toiset ovat mattapintaisempia.

Mikä se paras mansikka sitten on? Aivan varmasti paras mansikka on se, joka täyttää sen nauttijan vaatimukset mansikan suhteen. Meillä kaikilla on erilainen näkemys hyvästä mansikasta, minkä vuoksi eri mansikkalajikkeita on hyvä maistaa ennen ostamista. Oma kokemus, itsetehty arviointi on paras tapa valita paras mansikka. Muussa tapauksessa mansikka saattaa olla jonkun toisen suuhun mieluisin.

Kesäsadetta - mansikkaa on

 Tänään lauantaina Ikaalisissa oleva Nesteen myyntipiste on kiinni sairastapauksen vuoksi. Huomenna avoinna taas normaalisti.

Keli näyttää muuttuvat nyt epävakaiseksi, ja tänään on sadellut. Ihan hyvä niin - luonto tarvitsee vettä, ja aika pitkä hellejakso onkin takana. Mansikat kypsyvät kuitenkin nyt, säästä huolimatta, mutta sadesäällä pellolle kannattaa varata jalkaan kumpparit ja päälle sadevaatteet. Vettä ei keräänny poiminta-astiaan, jos varsinaisessa keruuastiassa on kansi ja kerää mansikat alkuun esim. siivilään tai pienempään kippoon, mistä kaataa ne varsinaiseen keruuastiaan.