Hallanvaaraa

Ensin kukkintakatsaus: mansikoiden kukinta on jo hyvällä mallilla, ja aikaisimmissa lajikeissa on jo raakileita havaittavissa. Perunan varret ovat jo paikoin kookkaita, ja herneenvarretkin venyvät silmissä. Omenapuiden kukinta on kääntymässä loppupuolelle.

Sää on ollut nyt varsin viileä ja epävakainen, mikä on ollut hyvä juuri istutetuille taimille. Viileä sää on ehkäisee osaltaan myös erilaisetn kasvitautien leviämistä, mikä on myös hyvä. Halloilta on toistaiseksi säästytty, mutt nyt tulevaksi maanantain vastaiseksi yöksi on luvattu hallaa. Pilevt ovatkin nyt illansuussa kaikonneet taivaalta muutamaa hattaraa lukuunottamatta. Ilman lämpötila on kuitenkin vielä melko korkea, joten ankaralta hallalta vältyttäneen.

Tällä hetkellä suurin työllistäjä istututusten jälkeen on perkaaminen, joita on jo hiukan ehditty aloittamaan. Ruohonleikkuutakin piisaa, viileä sadesää on räjäyttänyt ruohon kasvun.

Suvi tuli

Suvi on nyt sitten alkanut jo muutama päivä sitten: pääskyset lentelevät taivaalla huudellen hyönteisten perässä. Istustustyöt ovat edenneet nyt mansikkaan, ja suurin piirtein puolet mansikantaimista on nyt maassa.

Varhaisimmat mansikat ovat nyt täydessä kukassa, samoin osa päärynöistä aloittelee jo kukintaansa. Kotipihan kirsikatkin ovat avanneet kukkia, muutama paleltunut oksa toki niissä on. Myös saskatoon-pensaat ovat parhaimmillaan täynnä vitivalkoisia kukkia.

Herneet ja perunat puskevat myös jo kovasti vartta, samoin sekä valkosipulit että tavalliset sipulit ovat hyvässä kasvussa. Jopa maissi on itänyt.

Kasvuhuoneeseen ei nyt kuulu kummia: toisen kylvöksen siemenet ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa, ja ovat suurin osa jopa itäneetkin. Muutamassa aiemmin kylvetyssä kennossa (jossa kävi siis jyrsijä aterioimassa) on myös muutama terhakka taimi kaikesta huolimatta.

Kevätkiirusta

Tiedättekö, mikä on varma tapa saada sadetta aikaiseksi? No, tietysti näin keväällä alkaa satamaan, kun kastelujärjestelmä viritettään toimintaan talven jäljiltä. Näin kävi taas tänäkin vuonna: nyt kuluvan viikon alkupäivinä viriteltiin pumppu ja kastelujärjestelmä täyteen toimintaan, ja seurauksena oli sadetta ja sateinen sääennustus. Sittemmin sääennustus ja säätila vaihtui nyt vallitsevaan helleaaltoon, mikä toisaalta ei sekään ole paras mahdollinen sää: uuden vadelmamaan istutus on saatu nyt päätökseen ja nyt on vuorossa mansikan taimien istutus.

Lämmöstä on toki ollut hyötyä noin yleisesti kasvien kehitykselle: vihdoinkin, hiukan vettä saatuaan ja nyt lämpöä, laitumet ovat alkaneet puskea kunnolla uutta ruohoa. Lampaiden siirto laitumille on siis alkanut, ja kyllä kaikki päkätit varmaan vihreän syöntiin siirtyvätkin. Tähän asti lampaat ovat saaneet pääsääntöisenä karkearehunaan heinää, ja ainoastaan himpun verran vihreää maistiaisiksi.

Lehtipuiden silmut ovat kehittyneet huimaa vauhtia viime päivien aikana, ja koivussa on nyt hiirenkorvat. Hedelmäpuiden silmut puhkeavat pian, joiten piakkoin voi omenamaalla ihailla kukkaloistoa.

Mahnalasta kävivät vierailulla koululaiset nimeämässä tiput, jotka haudottiin pikku hautomakoneella koululla. Tiput saivat nimet: TNT, Laku, Tipu, Lunna -ja viides nyt unohtui, mutta eikähän se muistu pian taas mieleen. Koululaiset olivat tehneet myös hienot nimikyltit.

Viikonloppuna on tiedossa mansikanistutusta, aidantekoa ja aidankorjausta, kylvötöiden suuunnittelua, taimien kastelua sekä pellolla että kasvihuoneessa, muovin vetoa....jaa -a, touhua taitaa riittää tällä hetkellä enemmän kuin edes muistaa. Tähän aikaan vuodesta on kuitenkin se mukavuus, että päivät pitenevät joka hetki, ja joka päivä näkee jotain uutta. Tämän päiväinen uusi luontohavainto on valkovuokko, joka on nyt alkanut kukkimaan pihamaalla. Krookukset ovat myös paikoin yllättäneet runsaalla kukinnallaan. Kotipihan parsapenkissä ei vielä näy elon merkkejä, toivottavasti parsan juurakot eivät ole päätyneet parempiin suihin.

Kutsumaton vierailija kasvihuoneessa, osa 2

Edellisessä osassa kasvihuoneen ensimmäinen kutsumaton vierailija päätti päivänsä räpsässä herkuteltuaan ensin kurpitsan ja kurkun siemenillä luvattomasti. Sitten siemenet kylvettiin uudestaan, ja varmuuden vuoksi räpsät viriteltiin taas. Mutta: tästä varmuustoimenpiteestä huolimatta kasvihuoneessa oli käynyt uusi kutsumaton vierailija samoissa puuhissa, eli kaivamassa kylvetyt siemenet ylös kennoista ja syömässä ne. Tästä syystä loukkujen määrä on lisätty, mutta tekijää ei ole toistaiseksi saatu kiinni.

Keikkuva kevät

Kevään tulo on ollut keikkuvaa: huhtikuun puoleen väliin asti sää oli varsin lämmin, mutta huhtikuun loppupuoli oli selkeästi viileä. Viileä sää on hidastanut kasvien kehitystä - tuntuu kuin kasvit odottasivat muutamaa vesipisaraa ja hiukan lämpimämpää keliä. No, nyt tulevaksi viikonlopuksi on tiedossa reilusti sadetta ja ensi viikolle odotettavissa on lähes hellekelejä.

Viileydestä huolimatta kevättyöt ovat edenneet normaalissa rytmissään. Perunan istutus rupeaa olemaan jo loppusuoralla, samoin herneenkylvöt. Kesäkukkia ja vihanneksia on kylvetty myös. Kasvihuoneessa kävi vain vieras syömässä ensimmäisen erän kurpitsan siemeniä: myyrä oli kaivanut joka ikisen potin läpi, ja syönyt kaikki siemenet. Mistäkö tiedämme, että oli juuri myyrä? Siemenet kylvettiin uudestaan, ja kennojen päälle laitettiin räpsä. Seuraavana aamuna räpsästä löytyi sitten myyräpaisti. Sittemmin ei ole vieraita näkynyt, toki jätimme räpsät sinne kennojen päälle varmuuden vuoksi.

Kylvötöiden lisäksi on korjailtu aitoja, jotta lampaat saataisiin mahdollisimman pikaisesti laitumelle heti, kun ruoho on kasvanut riittävän pitkäksi. Toinen valmistelun alla oleva asia on valmistautuminen mansikan ja vadelman istutukseen, eli siis on haettu aiemmin tilattuja tavaroita, muokattu maata ja korjattu koneita. Maalaamista olisi myös tarjolla, ja sitä tehdäänkin heti kun sää ja muut työt sallivat.

Kevät on siis tullut, vaikkakin keikkuen. Iltaisin mustarastaat laulavat pihapuissa, ja illanhämärtyessä kuulee pöllön huhuilua. Pääskysiä ei ole vielä kunnolla näkynyt, eli kesää vielä odotellaan.