tiistai 28. kesäkuuta 2011
Mansikan pääsatokausi alkaa
Viikonlopun ennusteet helteistä näyttävät tulevan toteen, minkä vuoksi mansikan pääsatokausi on juuri aluillaan. Nyt kerätätään lähes koko alalta vähintään ensimmäisiä kertoja: usein nämä ensimmäiset marjat ovat suurempia, vaikkakin ovat paikoin harvemmassa. Toisaalta nyt alkanut viikko testaa myös uutta kastelujärjestelmää: jotain pieniä alkukankeutta on järjestelmän kanssa on ollut, mutta nyt järjestelmän osaset ja niiden käyttö rupeavat loksahtelemaan paikoilleen.
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
Mansikkakauden tilanne
Mansikkakausi jatkuu, mutta hellekelit taitavat osua nyt oikeaan kohtaan: alkukesän viileämpi ja sateisempi sää on kasvattanut raakileiden kokoa. Jos helle toteutuu ennusteiden mukaisena, mansikka alkaa todenteolla kypsyä, ja niistä muodstuu oikein meheviä ja makeita - no, parasta toki olla vielä nuolaisematta.
Tällä hetkellä pääsatokausi on käynnissä aikaisimmissa mansikkallajikkeissa, joita ovat Emily, Solprins ja Jonsok. Ensimmäisiä Polka-mansikoita on kerätty myös, samoin Koronasta on kerätty ensimmäisiä jättimarjoja. Satokauden alussa kypsyvät usein ne suuremmat marjat: niitä voi olla vähän harvemmassa, mutta toisaalta ne ovat todella suuria.
Huomenna avaamme myös salaattimaan: tällä hetkellä kerättävää löytyy ihan tavallisesta lehtisalaatista, tillistä ja mangoldista. Kesäkukkaset ovat osin itäneet heikosti, mutta ensimmäiset ruiskukat availevat jo nuppujaan. Osa ruiskukista on tummia, lähes tulkoon mustia.
Tällä hetkellä pääsatokausi on käynnissä aikaisimmissa mansikkallajikkeissa, joita ovat Emily, Solprins ja Jonsok. Ensimmäisiä Polka-mansikoita on kerätty myös, samoin Koronasta on kerätty ensimmäisiä jättimarjoja. Satokauden alussa kypsyvät usein ne suuremmat marjat: niitä voi olla vähän harvemmassa, mutta toisaalta ne ovat todella suuria.
Huomenna avaamme myös salaattimaan: tällä hetkellä kerättävää löytyy ihan tavallisesta lehtisalaatista, tillistä ja mangoldista. Kesäkukkaset ovat osin itäneet heikosti, mutta ensimmäiset ruiskukat availevat jo nuppujaan. Osa ruiskukista on tummia, lähes tulkoon mustia.
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Ensimmäiset Polka-mansikat
Ensimmäiset Polka-mansikat kerättiin ja syötiin tänään. Varmaan ensi viikolla päästään Polkan keruuseen oikein todenteolla, eikä pitkään mene myöskään Koronan kypsymiseen.
Tällä hetkellä pääsato on käynnissä Solprins-, Emily- ja Jonsok-lajikkeissa. Meiltä kysytään usein, mikä on paras tai mikä on makein mansikka. Ikävä kyllä tähän ei ole yksiselitteistä vastausta: jokaisella kun on oma maku mieltymys, ja jokaisessa mansikkalajikeessa on oma, ainutlaatuinen happo-sokeri -yhdistelmä. Happojen ja sokereiden yhdistelmä luo pohjan mansikan maulle, ja maistamalla eri mansikoita saa nopeiten selville omaan suuhun sopivimman mansikkalajikeen. Juhannusjuhlien viihdenumeroksi voikin laittaa mansikanmaistelunurkan: mikä mansikka saavuttaa eniten suosiota maistelussa?
Eilen oli myös ensimmäisen Tuottajatori - tapahtuma Tuomarlan tilalla Valkeakoskella. Kiitokset kaikille kävijöille myös meidän puolestamme!
Tällä hetkellä pääsato on käynnissä Solprins-, Emily- ja Jonsok-lajikkeissa. Meiltä kysytään usein, mikä on paras tai mikä on makein mansikka. Ikävä kyllä tähän ei ole yksiselitteistä vastausta: jokaisella kun on oma maku mieltymys, ja jokaisessa mansikkalajikeessa on oma, ainutlaatuinen happo-sokeri -yhdistelmä. Happojen ja sokereiden yhdistelmä luo pohjan mansikan maulle, ja maistamalla eri mansikoita saa nopeiten selville omaan suuhun sopivimman mansikkalajikeen. Juhannusjuhlien viihdenumeroksi voikin laittaa mansikanmaistelunurkan: mikä mansikka saavuttaa eniten suosiota maistelussa?
Eilen oli myös ensimmäisen Tuottajatori - tapahtuma Tuomarlan tilalla Valkeakoskella. Kiitokset kaikille kävijöille myös meidän puolestamme!
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Selvitystä myyntipisteen sijaintiin Hämeenkyrön kirkonkylällä
Hämeenkyrön kirkonkylällä oleva uusi myyntipaikamme on herättänyt hämmennystä, mitä pahoittelemme. Meidän myyntipisteemme on Hämeenkyrön liikekeskuksen torialueella, eli siis S-marketin ja Liikekeskuksen välissä. Paikalla on punainen puinen koju. Myyntipisteen vieressä on kyltti, jossa on nimi ja puhelinnumeromme.
Me emme ole myymässä S-marketin katoksen alla. Me emme myy ulkomaisia mansikoita, emmekä muitakaan ulkomaisia tuotteita. Emme tunne S-marketin katoksen alla toimivaa myyjää, emmekä ole hänelle myyneet mansikoita.
Me emme ole myymässä S-marketin katoksen alla. Me emme myy ulkomaisia mansikoita, emmekä muitakaan ulkomaisia tuotteita. Emme tunne S-marketin katoksen alla toimivaa myyjää, emmekä ole hänelle myyneet mansikoita.
Mansikan itsepoiminta alkaa
...ei tänään, vaan huomenna sunnuntaina 19.6. Itsepoimimaan pääsee, kun tulee paikalle klo 10 - 18 välisenä aikana. Nyt aluksi itsepoiminnassa ovat Solprins- ja Emily-lajikkeet, mutta hyvin pian päästään keräämään myös ensimmäiset Jonsok-mansikat.
Siikliä kokeilimme nostaa eilen, mutta sopivan kokoiset mukulat olivat vielä aika harvassa. Maanantain korvilla teemme seuraavan kokeen. Nyt kuitenkin siis jo Arielle-perunoita nostetaan.
Myynti on avoinna jo tilalla Mahanalassa sekä Hämeenkyrön liikekeskuksen torialueella (S-marketin ja valokuvausliikkeen välissä, kalamyyjän takana). Ensi maanantaina, 20.6., avaamme myyntipisteet Ikaalisten Nesteellä sekä Nokian S-marketilla. Hämeenkyrön Paussipaikan ja Kyröskosken Tokmannin myyntipisteet avautuvat keskiviikkona. Kyröskosken Valintatalon myyntipiste avautuu torstaina. Tarkemmat aukioloajat päivittyvät nettisivuillemme, www.yrjolanmarjatila.fi
Uutena järjestelmänä avaamme myös nettivarausjärjestelmän. Nettilomakkeella voi varata sekä itsepoiminta-aikoja että valmiiksi poimittuja marjoja. Kokeilemme myös noutopistetoimintaa muutamassa myyntipisteessä: netissä varatut marjat voi valita noudettavaksi tiettynä kellonaikana myyntipisteestämme. Toimitamme varatut marjat juuri ennen noutoaikaa myyntipisteeseen. Valitettavasti nettivaraus täytynee tässä alkuvaiheessa käsitellä osin käsityönä, joten nettivaraus pitää tehdä vähintään kaksi vuorokautta ennen haluttua itsepoiminta-aikaa tai noutoa.
Tavoitteena on saada järjestelmä toimimaan viimeistään huomisen kuluessa, joten nyt siis tuumasta toimeen.
Siikliä kokeilimme nostaa eilen, mutta sopivan kokoiset mukulat olivat vielä aika harvassa. Maanantain korvilla teemme seuraavan kokeen. Nyt kuitenkin siis jo Arielle-perunoita nostetaan.
Myynti on avoinna jo tilalla Mahanalassa sekä Hämeenkyrön liikekeskuksen torialueella (S-marketin ja valokuvausliikkeen välissä, kalamyyjän takana). Ensi maanantaina, 20.6., avaamme myyntipisteet Ikaalisten Nesteellä sekä Nokian S-marketilla. Hämeenkyrön Paussipaikan ja Kyröskosken Tokmannin myyntipisteet avautuvat keskiviikkona. Kyröskosken Valintatalon myyntipiste avautuu torstaina. Tarkemmat aukioloajat päivittyvät nettisivuillemme, www.yrjolanmarjatila.fi
Uutena järjestelmänä avaamme myös nettivarausjärjestelmän. Nettilomakkeella voi varata sekä itsepoiminta-aikoja että valmiiksi poimittuja marjoja. Kokeilemme myös noutopistetoimintaa muutamassa myyntipisteessä: netissä varatut marjat voi valita noudettavaksi tiettynä kellonaikana myyntipisteestämme. Toimitamme varatut marjat juuri ennen noutoaikaa myyntipisteeseen. Valitettavasti nettivaraus täytynee tässä alkuvaiheessa käsitellä osin käsityönä, joten nettivaraus pitää tehdä vähintään kaksi vuorokautta ennen haluttua itsepoiminta-aikaa tai noutoa.
Tavoitteena on saada järjestelmä toimimaan viimeistään huomisen kuluessa, joten nyt siis tuumasta toimeen.
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Mansikoita ja niittykukkien loistoa
Mansikka-kausi on nyt todenteolla alkamassa: raakileet kasvavat hyvää vauhtia joka puolella, ja punertuvat herkullisiksi rivakkaa tahtia. Huomenna pääsemme avaamaan ensimmäisen myynti pisteen: avaamme aluksi nyt Hämeenkyrön liikekeskuksen torialueen myyntipisteen (Härkikuja 2, Jätskikioskin vieressä). Ensi viikon kuluessa avaamme myös muut myyntipisteet. Itsepoiminta alkanee myös ensi viikon aikana.
Hernettä poimimme ensi kerran tänään, ja senkin määrä on lisääntymässä. Nyt alkuun meillä on uutta lajiketta, Preladoa. Se on melko pienipalkoinen, mutta makea. Palot myös täyttyvät hyvin: pulleissa paloissa on herneitä, eikä pelkkää tyhjyyttä. Muina hernelajikkeina meillä on perinteisiä Avolaa ja Early Onwardia.
Täällä kotona meillä on ollut hulinaa: siivotaan ja puunataan ja järjestellään tavaroita oikeisiin paikkoihin. Pelloilla piisaa kitkemistä yhä edelleen, mutta onneksi nyt on päästy kitkemään tänä vuonna istutettuja aloja - kitkeminen on edennyt siis hyvin. Kitkentä on eräs eniten työtä aiheuttavia työvaiheita mansikanviljelyssä: kaikki maat kitketään vuosittain vähintään kahteen kertaan - joskus on välttämätöntä kitkeä useammin. Mansikkamaiden lisäksi kasvimaa, omenat, herukat, mustikat - eli siis kaikki viljelykset kaipaavaat kitekentää.
Laidunmaat taitavat olla ainoita, mitä ei kitketä. Laidunnurmen monipuolinen kasvusto on itseasiassa lampaille vain hyvästä: ne voivat itse silloin valikoida parhaiten maistuvat kasvit tarpeensa mukaan. Yhdessä ruotsalaisessa tutkimuksessa oli selvitetty, miten ruokinta vaikuttaa lampaanlihan laatuun: laitumella kasvaneiden lampaiden lihan rasvahappokoostumus oli "sydämmelle parempaa" eli se sisälsi enemmän ns. pitkäketjuisia rasvahappoja.
Laidunmailla, pientareilla ja muilla luonnontilaisilla alueilla niittykukkien kukinta on nyt kauneimmillaan: monet tutut niittykasvit kukkivat näin juhannuksen tienoolla, ja kukinta on ohi heinäkuun alkuun mennessä. Mäkitervakot ovat erityisen hauskan näköisiä nyt: niiden violettiin vivahtavat kukkaset pistävät silmään kirkkautensa tähden. Kellokukat (kissankellot ja muut) kukkivat myös täyttäpäätä. Päivänkakkarat ovat vasta kasvattamassa nuppuja.
Hernettä poimimme ensi kerran tänään, ja senkin määrä on lisääntymässä. Nyt alkuun meillä on uutta lajiketta, Preladoa. Se on melko pienipalkoinen, mutta makea. Palot myös täyttyvät hyvin: pulleissa paloissa on herneitä, eikä pelkkää tyhjyyttä. Muina hernelajikkeina meillä on perinteisiä Avolaa ja Early Onwardia.
Täällä kotona meillä on ollut hulinaa: siivotaan ja puunataan ja järjestellään tavaroita oikeisiin paikkoihin. Pelloilla piisaa kitkemistä yhä edelleen, mutta onneksi nyt on päästy kitkemään tänä vuonna istutettuja aloja - kitkeminen on edennyt siis hyvin. Kitkentä on eräs eniten työtä aiheuttavia työvaiheita mansikanviljelyssä: kaikki maat kitketään vuosittain vähintään kahteen kertaan - joskus on välttämätöntä kitkeä useammin. Mansikkamaiden lisäksi kasvimaa, omenat, herukat, mustikat - eli siis kaikki viljelykset kaipaavaat kitekentää.
Laidunmaat taitavat olla ainoita, mitä ei kitketä. Laidunnurmen monipuolinen kasvusto on itseasiassa lampaille vain hyvästä: ne voivat itse silloin valikoida parhaiten maistuvat kasvit tarpeensa mukaan. Yhdessä ruotsalaisessa tutkimuksessa oli selvitetty, miten ruokinta vaikuttaa lampaanlihan laatuun: laitumella kasvaneiden lampaiden lihan rasvahappokoostumus oli "sydämmelle parempaa" eli se sisälsi enemmän ns. pitkäketjuisia rasvahappoja.
Laidunmailla, pientareilla ja muilla luonnontilaisilla alueilla niittykukkien kukinta on nyt kauneimmillaan: monet tutut niittykasvit kukkivat näin juhannuksen tienoolla, ja kukinta on ohi heinäkuun alkuun mennessä. Mäkitervakot ovat erityisen hauskan näköisiä nyt: niiden violettiin vivahtavat kukkaset pistävät silmään kirkkautensa tähden. Kellokukat (kissankellot ja muut) kukkivat myös täyttäpäätä. Päivänkakkarat ovat vasta kasvattamassa nuppuja.
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Mansikka-aika alkoi nyt
Koepoiminta osoitti, että mansikka-aika alkoi nyt. Avaamme nyt aluksi tilallamme olevan myyntipisteen, ja varmaan piakkoin pääsemme avaamaan myös muita myyntipisteitä. Tällä hetkellä poimimme Solprins- ja Emily -lajikkeita.
Uutta perunaa nostamme myös, tällä hetkellä lajikkeena on Arielle. Siiklin täytyy vielä hiukan kasvaa, mutta arvelemme sen olevan viikon kuluttua sopivan kokoista nostettavaksi. Perunoiden seuraan kuuluva tilli on kasvanut hyvin, ja todennäköisesti ensi viikon aikana aloitamme myös tillin niputtamisen.
Uutta perunaa nostamme myös, tällä hetkellä lajikkeena on Arielle. Siiklin täytyy vielä hiukan kasvaa, mutta arvelemme sen olevan viikon kuluttua sopivan kokoista nostettavaksi. Perunoiden seuraan kuuluva tilli on kasvanut hyvin, ja todennäköisesti ensi viikon aikana aloitamme myös tillin niputtamisen.
Punotusta penkissä
Mansikkariveissä rupeavat marjat olemaan sen oloisia, että huomenna teemme aamupäivästä ensimmäisen koepoiminnan. Jos jotain saalista saamme, eli siis löydämme kypsiä marjoja, on niitä myytävänä huomenissa heti koepoiminnan jälkeen. Yritämme myös ehtiä kuopsaisemaan perunmaan puolella, josko sieltä löytyisi jo suuhun ensimmäisiä uusia perunoita.
Viime viikko kului tosiaan helteisissä merkeissä, ja tänään hellejakso sitten loppui: tänään on tihkuttanut ja ollut sellaista harmaanpilvistä koko päivän, joten päivä tuli vietettyä tänään lähinnä erinäisissä paperitöissä.
Viime viikko kului tosiaan helteisissä merkeissä, ja tänään hellejakso sitten loppui: tänään on tihkuttanut ja ollut sellaista harmaanpilvistä koko päivän, joten päivä tuli vietettyä tänään lähinnä erinäisissä paperitöissä.
sunnuntai 5. kesäkuuta 2011
Hellettä odotellessa
Ensi viikolle on luvattu helleaalto, saas nähdä kuinka kuumaksi sää oikein yltyykään. Tämän iltaisessa sääennusteissa kesäkuun lämpötilaennätysten kerrotaan rikkoutuvan, ja onkin mielenkiintoista nähdä käykö näin.
Sääennuste aiheuttaakin hiukan muutoksia suunnietltuihin askareisiin: nyt on kiire viimeistellä ja ohjelmoida kastelut kaikille kasveille. Meillä on käytössä ns. tihkujärjestelmä, missä vettä ohjataan suoraan kasvin juurelle kapean, reiällisen muoviputken avulla. Reikiä, tai oikeammin sanottuna mikrosuodattamia, on putkissa n. 30 cm välein, ja vesi tihkuu niistä hiljakseltaan maahan pitäen maan kosteana. Tämä kastelujärjestelmä säästää vettä, koska vesi saadaan ohjattua aivan kasteltavien kasvien juurien läheisyyteen: esimerkiksi mansikalla kaikki kasteluvesi menee mansikalle, eikä rivivälien ruoholle.
Sääennuste aiheuttaakin hiukan muutoksia suunnietltuihin askareisiin: nyt on kiire viimeistellä ja ohjelmoida kastelut kaikille kasveille. Meillä on käytössä ns. tihkujärjestelmä, missä vettä ohjataan suoraan kasvin juurelle kapean, reiällisen muoviputken avulla. Reikiä, tai oikeammin sanottuna mikrosuodattamia, on putkissa n. 30 cm välein, ja vesi tihkuu niistä hiljakseltaan maahan pitäen maan kosteana. Tämä kastelujärjestelmä säästää vettä, koska vesi saadaan ohjattua aivan kasteltavien kasvien juurien läheisyyteen: esimerkiksi mansikalla kaikki kasteluvesi menee mansikalle, eikä rivivälien ruoholle.
torstai 2. kesäkuuta 2011
Harson riekaleita
Tuuli on viime päivinä tuivertanut aikamoisella voimalla: onneksi ei sentään samanlaista ole tässä ollut kun Parkanossa oli uutisten mukaan. Pyörteikevä tuuli on kuitenkin repinyt harsoja ja piiskannut kasvustoja aikatavalla. Jopa ihan uudet, viime vuonna ostetut harsot ovat repeilleet - puhumattakaan vanhoista. Kierrätämme harsoja niin pitkään kuin mahdollista: uusi mansikkamaa saa yleensä uuden harson, joka on kyseisellä mansikalla yleensä viitisen vuotta (eli siis niin kauan kuin mansikka on samassa paikassa). Mansikalta harsot perii peruna, perunalta harsot pääsevät herneelle. Herneen jälkeen, kun harsot ovat entisestään repeilleet, niillä peitellään maissia. Maissin jälkeen, kun palat taas ovat pientyneet, harsot päätyvät muiden kasvisten ja yrttien päälle. Lopuksi harson palaset pääsevät tuplaharsoiksi, ja ihan lopuksi jätteenkeräykseen. Hyvässä lykyssä harso siis saattaa olla käytössä meillä 10 - 15 vuotta, joten nyt repeilleet uudet tai uudehkot (alle 5 vuotta vanhat) harsot harmittavat.
Kaikkein harmittavin harson rikkoontuminen sattui kyllä vajaa 10 vuotta sitten: vastaistutettu mansikkamaa peiteltiin uusilla harsoilla. Rivivälien ruoho kuitenkin intoutui kasvamaan vielä syysmyöhällä. Lumi tuli myöhään ja lähti aikaisin. Heti lumen lähdön jälkeen jänikset intoutuivat syömään rivivälinurmea - harson lävitse. Tästä seurauksena oli se, että hetekssä harsosta oli jäljellä ainoastaan kaistaleet mansikoiden päällä - rivivälissä olevan nurmi ja harso oli syöty pois.
Kaikkein harmittavin harson rikkoontuminen sattui kyllä vajaa 10 vuotta sitten: vastaistutettu mansikkamaa peiteltiin uusilla harsoilla. Rivivälien ruoho kuitenkin intoutui kasvamaan vielä syysmyöhällä. Lumi tuli myöhään ja lähti aikaisin. Heti lumen lähdön jälkeen jänikset intoutuivat syömään rivivälinurmea - harson lävitse. Tästä seurauksena oli se, että hetekssä harsosta oli jäljellä ainoastaan kaistaleet mansikoiden päällä - rivivälissä olevan nurmi ja harso oli syöty pois.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)