Myrskyä odotellessa

Muutama päivä on ollut varsin kaunista, mutta toki melko viileää. Nyt ulkona tullet ovat yltyneet ja tummia pilivä on kerääntynyt taivaalle. Sadetutkassa näyttäisi lounaasta olevan tulossa sadealueen, mutta onneksi sadealue ei ole kovin suuri, vaan illasta näyttää tulevan poutainen.

Erilaiset sääennusteet ovat hyvä apuvälineitä, kun tuulii, mitä töitä milloin voi tehdä. Nyt kuluneella viikolla ruoho on venähtänyt joka puolella, ja sen leikkuussa on pidetty kiirettä - täksi päiväksi on ollut monessa ennusteessa epävakaista, eikä ruohoa voi sateella leikata. Ruoho on hyvä riviväli kasvi mansikalla, vadelmalla ja muilla samanlaisilla kasveilla, jotka ovat samalla paikkaa useamman vuoden. Se kasvaa nopeasti, läpäisee vettä ja estää rinteissä maanvalumista. Joskus ruoho toki saattaa aiheuttaa erikoisia tilanteita: käytämme mansikoilla talvella harsoja suojana. Yhtenä vuotena rivivälinurmi kasvi reilusti vielä sen jälkeen, kun talvisuojausharsot oli levitetty paikoilleen - alkutalvi oli silloin leuto, eikä luntakaan ollut koko talvena paljoa. Jänikset haistoivat hyvän, nuoren ruohon harson ja ohuen lumipeitteen läpi kevättalvesta, ja ryhtyivät syömään rivivälien ruohoa. Keväällä, lumien sulettua tilane paljastui: jänikset olivat syöneet kaikki rivivälien ruohot lyhyiksi - hyvä - , mutta siinä samalla tuhonneet harsot siten, että jokaisen mansikkarivin päällä oli kapea kaista harsoa. Harso oli siis kyllä suojannut talven hyvin, mutta oli käyttökelvoton. Yleensä harso kestää useampien vuosien käytön. Ja jälleen kerran tuli todettua, että kaikenlaista voi tapahtua.

Viileähköstä alkukeväästä huolimatta esimerkiksi aikaisimpien mansikoiden kukinta on ollut melko normaalissa vauhdissa. Hernettä on päästy tänä vuonna kylvämään poikkeuksellisen monta kylvöstä, samoin kuin tilliä ja porkkanaakin. Sokerimaissit ovat taimettuneet nopeasti, mutta yleensähän sen kasvu ryöpsähtää vasta reilusti heinäkuun puolella vauhtiin. Tämä johtunee varmaankin maissin ominaisuuksista: kaikki kasvit tarvitsevat hiiltä kasvaakseen. Maissi on alunperin kotoisin alueelta, missä on kasvukauden aikana pimeä yö, ja sen hiilikerto - eli miten se muuttaa hiiltä - vaatii pimeää tietyssä vaiheessa. Viljelemme ns. päiväneutraaleita lajikkeita, eli teoreettisesti päivän pituudella ei päitäisi olla vaikutusta. Käytänössä kuitenkiin tuo päivän pituus näyttäisi vaikuttavan, mutta toki esimerkiksi lämpösumma ja sen karttuminen on varmasti toinen hyvin merkitsevässä asemassa oleva tekijä. Eri lajikkeiden välillä on myös suuria eroja kasvussa, kasvunopeudessa yms.

Näitä kasvin kasvuun vaikuttavia seikkoja on todella mielenkiintoista pohtia, koska kaikki kasvit ovat hiukan erilaisia ja vaativat eri asioita kasvaakseen hyvin. Maanviljelijä on ehkä väärä ammattinimike - osuisikohan oikeampaan, jos käyttäisi itsestään nimikettä "kasvin palvelija", koska sitähän tämä on: kasvi on kuin kuningas, jolle tarjoillemme ravinteita ja vettä tarpeen mukaan ja viemme kasvin kasvamaan sinne, missä se parhaiten kasvaa. Toisaalta, ilman maata ei ole kasvia, ja jos maa on huonossa kunnossa, eivät kasvitkaan siellä kukoista.

Ei hallaa ennusteessa

Hiukan ihmetellen ollaan seurailtu sääennusteitä, kun toistaiseksi ei ole ollut hallaa ennusteessa. Yleensähän tämä toukokuun loppupuoli on kulunut hallanvaraa seuraillessa ja hallaa torjuessa. Toisaalta sää on ollut varsin viileää, ja esimerkiksi laidunnurmi on kehittynyt hitaasti. Jälleen kerran voi siis todeta: onpa erilainen kevät kaikkiin edellisiin verrattuna.

Tällä hetkellä suurin työmaa on mansikantaimien istuttaminen. Tänä vuonna istutusvuorossa on pienen, harmaan ladon vieressä oleva mansikkamaa. Mansikka kasvaa hyvin yhdellä paikalla 4 - 5 vuotta, minkä jälkeen maa pitää kyntää ja viljellä jotain muuta parin vuoden ajan. Tätä järjestelmää kutsutaan vuoroviljelyksi tai kasvien vuorottamiseksi. Vuoroviljelyssä on tärkeää tietää, kuinka kauan jotakin kasvia voi samalla paikalla kasvaa: mansikalla aika on n. 4 - 5 vuotta, vadelmalla 10 - 15 vuotta, herneellä ja perunalla 1-2 vuotta. Tuon ajan kuluttua pitää viljellä jotain muuta kasvia, joka kuuluu eri kasviheimoon. Tämä johtuu siitä, että eri kasviheimoihin kuuluvat kasvit kasvattavat juurensa eri syvyyteen ja käyttävät maaperän ravinteita erilaisissa suhteissa. Vuoroviljelyn perimmäisenä tarkoituksena on siis ylläpitää maaperän elävyyttä ja viljavuutta. Kun viljelysmaa on hyvässä kunnossa, niin kasvit voivat paremmin.

Omenoiden tuennan korjaus on edennyt, mutta vielä on jonkin verran jäljellä. Aidan korjuuta riittää myös, mutta se on enemmän sellainen loppumaton työmaa - aidat eivät varmaan ole ikinä sellaisessa kunnossa, ettei tietäisi jostain löytyvän korjattavan kohdan.

Matalalentoa

Näköjään tämä toukokuukin on livahtanut työn melskeessä: kylvöt ja istutukset ovatkin hyvällä mallilla, ja viimeisiä toukotöitä tehdään. Ensimmäiset hernekylvökset ja perunan istutukset ovat taimettuneet kauniisti, ja mansikatkin ovat hyvässä vauhdissa. Vadelmien silmut ovat myös puhjenneet, ja aikaisimmat herukat ovat jo kukassa. Kastelulaitteita on otettu pikkuhiljaa talviteloilta, ja onneksi pumput ovat käynnistyneet suurimmitta ongelmitta.

Omenapuiden kanssa edessä on isohko projekti, kun tukitolppia ja aitaa täytyy kunnostaa tavanoamista enemmän. Pari päätytolppaa on poikki, ja ne täytyy korvata uusilla. Aitatolppia täytyy myös suoria, ja aidan tuentaa korjata. Omenapuut ovat kevättalvisin jäniksen suurinta herkkua. Joka vuosi näkee hangessa polun omenatarhan ympärillä, mitä pitkin ne ovat järjestelmällisesti etsineet aidan heikkoa kohtaa. Omenatarhan täydennysistutusten aika on myös pian: reilu kuukausi sitten vartetut taimet ovat kasvamassa nyt alkuun kasvihuoneessa, mutta pian on aika siirtää ne ulos ja lopuksi omenatarhaan.

Kesäkalenteri täydentyy

Ensin pakollinen sääkatsaus: tänään on ollut voimakasta itätuulta, mutta muuten melko lämmintä ja poutaisaa. Sääennuste ei onneksi lupaa kovia halloja, ja sademäärätkin ovat vähentyneet - toki sademäärissä on eri ennusteiden välillä suuriakinvaihteluita, eli ilmeisesti matalapaineita tulollaan. Sää on meille todella tärkeä tekijä, niin kuin varmaan näistä kirjoituksista voi todeta ja joskus on tainnut tulla tänne kirjoitettuakin. Tänne blogiin kun kirjaa ylös sää havaintoja, niin jää hyvin myös itselle muistiin se, millainen sää milloinkin on ollut.

Herneet ovat itäneet hyvin, ja pian n aika kylvää taas uusi erä hernettä. Herneenkylvöä täytyy jakaa pitkälle ajalle, jotta pystytään noukkimaan pitkän aikaa hyviä herneenpalkoja. Perunatkin ovat kasvaneet rivakkaa vauhtia, samoin muidenkin kasvien kehitys näyttää olevan normaalissa tahdissa.

Kesän tapahtuma kalenteri alkaa täydentyä. Ihan kesän alussa oleva Avoimet kylät-tapahtuma on saanut oman oppaansa, joka löytyy täältä. Mahnalaan kannattaa tulla: traktorikyydityksellä pääsee Miharinrannasta Seppälän tilan tallipihan kautta lavalle ja Jyväpirtille. Lisää tapahtumasta tulossa piakkoin Mahnalan omille nettisivuille. Tervetuloa tutustumaan Mahnalan tarjontaan!