Myrskyä odotellessa

Muutama päivä on ollut varsin kaunista, mutta toki melko viileää. Nyt ulkona tullet ovat yltyneet ja tummia pilivä on kerääntynyt taivaalle. Sadetutkassa näyttäisi lounaasta olevan tulossa sadealueen, mutta onneksi sadealue ei ole kovin suuri, vaan illasta näyttää tulevan poutainen.

Erilaiset sääennusteet ovat hyvä apuvälineitä, kun tuulii, mitä töitä milloin voi tehdä. Nyt kuluneella viikolla ruoho on venähtänyt joka puolella, ja sen leikkuussa on pidetty kiirettä - täksi päiväksi on ollut monessa ennusteessa epävakaista, eikä ruohoa voi sateella leikata. Ruoho on hyvä riviväli kasvi mansikalla, vadelmalla ja muilla samanlaisilla kasveilla, jotka ovat samalla paikkaa useamman vuoden. Se kasvaa nopeasti, läpäisee vettä ja estää rinteissä maanvalumista. Joskus ruoho toki saattaa aiheuttaa erikoisia tilanteita: käytämme mansikoilla talvella harsoja suojana. Yhtenä vuotena rivivälinurmi kasvi reilusti vielä sen jälkeen, kun talvisuojausharsot oli levitetty paikoilleen - alkutalvi oli silloin leuto, eikä luntakaan ollut koko talvena paljoa. Jänikset haistoivat hyvän, nuoren ruohon harson ja ohuen lumipeitteen läpi kevättalvesta, ja ryhtyivät syömään rivivälien ruohoa. Keväällä, lumien sulettua tilane paljastui: jänikset olivat syöneet kaikki rivivälien ruohot lyhyiksi - hyvä - , mutta siinä samalla tuhonneet harsot siten, että jokaisen mansikkarivin päällä oli kapea kaista harsoa. Harso oli siis kyllä suojannut talven hyvin, mutta oli käyttökelvoton. Yleensä harso kestää useampien vuosien käytön. Ja jälleen kerran tuli todettua, että kaikenlaista voi tapahtua.

Viileähköstä alkukeväästä huolimatta esimerkiksi aikaisimpien mansikoiden kukinta on ollut melko normaalissa vauhdissa. Hernettä on päästy tänä vuonna kylvämään poikkeuksellisen monta kylvöstä, samoin kuin tilliä ja porkkanaakin. Sokerimaissit ovat taimettuneet nopeasti, mutta yleensähän sen kasvu ryöpsähtää vasta reilusti heinäkuun puolella vauhtiin. Tämä johtunee varmaankin maissin ominaisuuksista: kaikki kasvit tarvitsevat hiiltä kasvaakseen. Maissi on alunperin kotoisin alueelta, missä on kasvukauden aikana pimeä yö, ja sen hiilikerto - eli miten se muuttaa hiiltä - vaatii pimeää tietyssä vaiheessa. Viljelemme ns. päiväneutraaleita lajikkeita, eli teoreettisesti päivän pituudella ei päitäisi olla vaikutusta. Käytänössä kuitenkiin tuo päivän pituus näyttäisi vaikuttavan, mutta toki esimerkiksi lämpösumma ja sen karttuminen on varmasti toinen hyvin merkitsevässä asemassa oleva tekijä. Eri lajikkeiden välillä on myös suuria eroja kasvussa, kasvunopeudessa yms.

Näitä kasvin kasvuun vaikuttavia seikkoja on todella mielenkiintoista pohtia, koska kaikki kasvit ovat hiukan erilaisia ja vaativat eri asioita kasvaakseen hyvin. Maanviljelijä on ehkä väärä ammattinimike - osuisikohan oikeampaan, jos käyttäisi itsestään nimikettä "kasvin palvelija", koska sitähän tämä on: kasvi on kuin kuningas, jolle tarjoillemme ravinteita ja vettä tarpeen mukaan ja viemme kasvin kasvamaan sinne, missä se parhaiten kasvaa. Toisaalta, ilman maata ei ole kasvia, ja jos maa on huonossa kunnossa, eivät kasvitkaan siellä kukoista.