Tänä viikonloppuna ollaan saatu katsella aurinkoa ja nauttia lämmöstä - viime torstai taisi olla kyllä koko kesän kylmin päivä vihmovine sateineen ja puuskaisine tuulineen. Vadelma ei onneksi torstain sää haitannut, ja tänään oli erityisen runsaasti marjoja riveissä. Vadelmakausi lienee siis nyt seuraavien parin viikon aikana parhaimmillaan, ja nyt kannattaa siis ryhtyä suunnittelemaan vadelmien syömistä ja säilömistä.
Muitten marjojen kypsyminen on alkanut myös todenteolla. Puna- ja valkoherukat ovat täysin kypsiä, ja ensimmäiset mustaherukatkin ovat jo poimittamissa. Vihereherukka kypsynee nyt alkavan viikon ainana. Keltaiset karviaiset ovat paikoin jo kypsiä ja makeita. Pensasmustikkaa kypsyy hissukseen, ja saskatoonin oksat notkuvat kypsistä marjoista. Mansikkaakin vielä on. Marjasorttia on siis monenelaista ja moneen makuun.
Muista kasveista tällä hetkellä itsepoimittavissa on hernettä ja sipulia. Maissin heilimöinti on alkamassa, ja arviolta elokuun puolin välin tienoilla (tai vähän jälkeen) varmaan aloiteltaneen maissinkeruuta. Papumaassa rupeaa olemaan jos melko isoja papuja, ja niitäkin tässä viikon parin kuluessa saataneen poimittua.
sunnuntai 26. heinäkuuta 2020
tiistai 21. heinäkuuta 2020
Vadelman itsepoiminta
Lisäys 8.8.2020: Aukioloaikamme ovat muuttuneet. Tilamyymälä-kahvio on avoinna ma-la klo 9-19 ja su klo 10-19. Itsepoiminta on avoinna ma-pe klo 9 - 18, la klo 9 - 14 ja su klo 10 -18. Vadelmakausi on kääntymässä kohti loppua - marjoja on vielä paikoin runsaasti. Uusia itsepoimintavarauksia emme enää ota tälle satokaudelle. Poimimaan pääsee päivittäin satotilanteen mukaan paikalle tulojärjestyksessä.
Tässä vielä muutama vinkki vadelmamaille lähdöstä ja vadelmien poiminnasta. Perussäännöt ovat vadelmamailla samat kuin mansikan itsepoiminnassa: noudata annettuja ohjeita, nouki vain osoiteltulta riviltä, ja kysy tarvittaessa vadelmaoppaalta (esim. toista poimintapaikkaa, missä on WC, missä voi pestä kädet jne). Meillä vadelmapenkeissä merkkeinä toimivat poimintapöydät, joita siirretään rivissä eteenpäin sitä mukaa kun kerätään. Pöytä jätetään siis siihen, mihin oma kerääminen päättyy. Tällöin seuraavan kerääjän on helppo jatkaa. Vadelmamailla on myös jonkin verran erilaisia muovituoleja ja -penkkjä, joita voi halutessaan käyttää poimiessaan. Kypsät marjat kerätään purkkin tai suuhun, huonoja on hyvä tiputella riviväliin.
Vadelma on herkkästi rikkoutuva marja, minkä vuoksi se kannattaa kerätä suoraan pakastepurkkiin. Purkit ja niiden kannat punnitaan ennen marjamaille menoa tyhjänä. Kun purkkien paino tyhjänä vähennetään täysien purkkien painosta, saadaan selville marjojen paino. Maksu perustuu poimittujen marjojen kilomäärään. Myös vadelmien itsepoiminnassa meillä on käytössä itsepoiminnan vähimmäisostosmäärä, joka peritään henkilöä kohti.
Vadelman oksissa on jonki, verran piikkejä, jotka saattavat raapia. Yksinkertaisin suojautumistapa on käyttää pitkähihaista paitaa tms. Hattu, juomapullo ja sopivat eväät on myös tarpeellisia vadelmamailla.
keskiviikko 15. heinäkuuta 2020
Vadelmakausi aluillaan
Vadelmakausi on ihan nurkan takana, ja tällä hetkellä kypsiä marjoja pensaissa on jo siis jonkin verran. Toinen hyvin lähellä satokauden alkua oleva marja on saskatoon. Näiden molempien pensaiden kypsiä marjoja on mahdollista tulla jo poimimaan - määrät ovat vielä sen verran pieniä, että varauksia emme ota. Mansikkakausi jatkuu, vaikka toki pikku hiljaa hiipuen. Kypsiä, hyviä marjoja on vielä - välillä poiminta kysyy enemmän sitkeyttä ja sisua, mutta toisaalta nämä loppukauden marjat palkitsevat huimalla makeudellaan ahkerat poimijat. Muita tällä hetkellä itsepoiminnassa olevia kasveja ovat sipuli ja herne. Puna- ja valkoherukka ovat todennäköisesti nyt alkavan viikonlopun aikana poimintakypsiä.
Marja-asioissa kannattaa aina pirauttaa etukäteen ennen marjaretkelle lähtöä. Vastailemme puhelimiin (03-3711 163 ja 0400 - 625 636) parhaiten aukioloaikojen puitteissa (ma-pe klo 8-20, la klo 8-19 ja su klo 10-20). Joskus puhelimet ovat ruuhkaisia, joten kannattaa olla siis sisukas ja soittaa myöhemmin uudestaan. Sosiaalisen median kautta eli siis naamakirjan, jota myös nokkakirjaksi kutsutaan eräässä lehdessä, ei meihin saa yhteyttä - muutaman vuoden toimivuuden jälkeen emme tällä hetkellä pääse kirjautumaan tunnuksillamme. Olemme laittaneet viestiä em. palveluun, mutta eihän sieltä mitään vastausta saa. Meidän omilla nettisivuilla on yhteydenottolomake, jolla voi laittaa halutessaan viestin - luemme niitä päivän-parin kuluessa. Marjanpoimintavaraukset on kuitenkin syytä tehdä aina soittamalla, koska päivittäinen tilanne elää paljon.
Marja-asioissa kannattaa aina pirauttaa etukäteen ennen marjaretkelle lähtöä. Vastailemme puhelimiin (03-3711 163 ja 0400 - 625 636) parhaiten aukioloaikojen puitteissa (ma-pe klo 8-20, la klo 8-19 ja su klo 10-20). Joskus puhelimet ovat ruuhkaisia, joten kannattaa olla siis sisukas ja soittaa myöhemmin uudestaan. Sosiaalisen median kautta eli siis naamakirjan, jota myös nokkakirjaksi kutsutaan eräässä lehdessä, ei meihin saa yhteyttä - muutaman vuoden toimivuuden jälkeen emme tällä hetkellä pääse kirjautumaan tunnuksillamme. Olemme laittaneet viestiä em. palveluun, mutta eihän sieltä mitään vastausta saa. Meidän omilla nettisivuilla on yhteydenottolomake, jolla voi laittaa halutessaan viestin - luemme niitä päivän-parin kuluessa. Marjanpoimintavaraukset on kuitenkin syytä tehdä aina soittamalla, koska päivittäinen tilanne elää paljon.
lauantai 11. heinäkuuta 2020
Sadetta odotellessa ja yksi ikävä juttu
Tälle päivälle oli povattu ankaraa myteriä ja kaatosadetta. Kyllä sitä vettä lopulta tuli joskus viiden pintaan, mutta siihen asti oli lähinnä pilvistä ja viileää. Sadetutkan mukaan esimerkiksi Tampereella on satanut runsaasti. Nettisivujemme sääkameran kerran tunnissa päivittyvä kuva kertoo kuvan täällä harjun rinteessä: Mahnalanharju jakaa monet pilvet kahtia siten, että Sasissa ja Kyröskoskella sataa ja tässä meillä ei. Sadetta on toki saatu, ja paikoin vettä on kertynyt niin runsaasti, että kumpparit tai paljaat varpaat ovat hyvä valinta marjaretkelle.
Yhdestä ikävämmästä asiasta on nyt pakko kirjoittaa. Tänä vuonna olemme havainneet asiakkaitten joukossa niitä, jotka eivät halua noudattaa sääntöjä: perunoita ja muita kasveja on kerätty ilman lupaa ja on yritetty pihistää ne, Itsepoiminta-aluetta rajaavan aidan yli on menty surutta maistelemaan marjoja ja nostettu jopa lapsia marjamaille. Toki ymmärämme sen, että halutaan näyttää lapsille, missä marjat kasvavat. Tämän takia kahvilan vieressä olevalla "koronaterassilla" on koristeena mansikkaruukkuja, jossa kasvavia mansikoita voi maistella. On syytä pitää mielessä, että viljelykset ja niillä oleva sato eivät kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin. Ilmoitamme kaikki varkaus- ja näpistytapaukset ja niiden yritykset virkavallalle. Itsepoimiessa on syytä muistaa myös se, että paikkaa näyttävä henkilö - riippumatta iästään tai sukupuolestaan - kertoo asiakkaille sen kohdan riviä, josta marjat kerätään. Rivien yli ei ole suotavaa hyppiä, koska tällöin on riski marjojen tallomisesta ja rivin muovisuojuksien rikkoutumisesta. Aikuiset vastaavat mukanansa olevien alaikäisten toimista. Onneksi asiakkaittemme joukossa on myös niitä, joille nämä asiat ovat itsestään selvyyksiä- kiitos teille!
Lopuksi vielä satokauden tilanne: mansikkakausi jatkuu edelleen, toki sade on tehnyt tuhojaan. Nyt on siis jo kiire mansikkamaalle. Toukokuussa aloitetun uuden mansikkamaan poiminta on jo aloitettu, ja ensi viikolla aloitettaneen myöhäislajike Malwinan poiminta. Puna- ja valkoherukat ovat myös pian poimittavissa, ja vadelmamaallakin on jo lupaavaa punotusta.
Yhdestä ikävämmästä asiasta on nyt pakko kirjoittaa. Tänä vuonna olemme havainneet asiakkaitten joukossa niitä, jotka eivät halua noudattaa sääntöjä: perunoita ja muita kasveja on kerätty ilman lupaa ja on yritetty pihistää ne, Itsepoiminta-aluetta rajaavan aidan yli on menty surutta maistelemaan marjoja ja nostettu jopa lapsia marjamaille. Toki ymmärämme sen, että halutaan näyttää lapsille, missä marjat kasvavat. Tämän takia kahvilan vieressä olevalla "koronaterassilla" on koristeena mansikkaruukkuja, jossa kasvavia mansikoita voi maistella. On syytä pitää mielessä, että viljelykset ja niillä oleva sato eivät kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin. Ilmoitamme kaikki varkaus- ja näpistytapaukset ja niiden yritykset virkavallalle. Itsepoimiessa on syytä muistaa myös se, että paikkaa näyttävä henkilö - riippumatta iästään tai sukupuolestaan - kertoo asiakkaille sen kohdan riviä, josta marjat kerätään. Rivien yli ei ole suotavaa hyppiä, koska tällöin on riski marjojen tallomisesta ja rivin muovisuojuksien rikkoutumisesta. Aikuiset vastaavat mukanansa olevien alaikäisten toimista. Onneksi asiakkaittemme joukossa on myös niitä, joille nämä asiat ovat itsestään selvyyksiä- kiitos teille!
Lopuksi vielä satokauden tilanne: mansikkakausi jatkuu edelleen, toki sade on tehnyt tuhojaan. Nyt on siis jo kiire mansikkamaalle. Toukokuussa aloitetun uuden mansikkamaan poiminta on jo aloitettu, ja ensi viikolla aloitettaneen myöhäislajike Malwinan poiminta. Puna- ja valkoherukat ovat myös pian poimittavissa, ja vadelmamaallakin on jo lupaavaa punotusta.
keskiviikko 8. heinäkuuta 2020
Keikkuva mansikkakausi
Mansikkakausi on tänä vuonna ollut kyllä kovin eriskummallinen: toukokuiset kylmät hidastivat mansikan kehitystä ja kaudesta näytti tulevan myöhäinen. Kesäkuun hellekausi puolestaan kiihdytti tahtia siten, että nyt ollaan itse asiassa etuajassa kauden vaiheessa. Tämä nyt vallitseva viileä, tuulinen ja sateinen sää on sinänsä hyvä, mutta esimerkiksi Polka- ja Sonata -mansikoiden kokoa ei se korjaa eivätkä kypsät mansikat kestä sen enempää vettä kuin aiempinakaan vuosina. Mansikan keräämisessä saa olla siis tarkkana, mutta toisaalta moni on kokenut poimija ja osaa kerätä hyvin myös tällaisen haastavan suven tullessa eteen. Mansikkaa kannattaa siis tulla poimimaan säästä huolimatta - nettisivuillamme (www.yrjolanmarjatila.fi) on myös kerran tunnissa päivittyvä sääkamera, joka kertoo sadetilanteesta. Ennen marjaretkelle lähtöä on hyvä pirauttaa (p. 03-3711 163 tai 0400 - 625 636) - pohdimme päivittäin poimijoiden määrää satotilanteeseen nähden.
Avomaan vadelma näyttäisi kehittyvän tällä hetkellä siten, että poimintaa aloitellaan parin viikon kuluttua. Viljelemme aromikasta Muskoka-vadelmaa, jota monet pitävät makeinpana ja erittäin hyvänä säilöntä vadelmana. Jokunen metri meillä on avomaalla myös karhunvatukkaa, joka alkaa kypsyä marjoista viimeisenä - syyskuulla. Meillä on viljelyssä vadelmaa myös tunneleissa, ja sitä olemme myyneet ja toimittaneet myyntiin juhannuksen tienoolta alkaen. Niiden määrä nyt vähenee, mutta toisaalta tuon Muskoka-lajikkeen keruu onkin ihan nurkan takana.
Tilamme pellot ovat aikaisia, ja herukkakausikin siis lähestyy vääjämättä. Tällä hetkellä arvioimme, että ensimmäiset puna- ja valkoherukat alkavat kypsyä samoihin aikoihin kuin vadelman keruuta aloitellaan. Saskatoonit alkanevat kypsyä myös niihin aikoihin - tällä hetkellä niissä on jo lupaavaa punastumista, joka enteilee lopullisen tummuuden kehitystä.
Valkosipulin ystävien kannattaa nyt herkutella tuoreella valkosipulilla. Tuore, alkukauden valkosipuli on pehmeä ja mieto, minkä vuoksi se kannattaa ensisijaisesti lisätä lopulliseen ruokaan. Varret ja lehdet voi käyttää erilaisten liemien, keittojen ja marinaneiden terästämiseen. Tuore valkosipuli säilyy parhaiten viileässä, nippusipulin tavoin.
Avomaan vadelma näyttäisi kehittyvän tällä hetkellä siten, että poimintaa aloitellaan parin viikon kuluttua. Viljelemme aromikasta Muskoka-vadelmaa, jota monet pitävät makeinpana ja erittäin hyvänä säilöntä vadelmana. Jokunen metri meillä on avomaalla myös karhunvatukkaa, joka alkaa kypsyä marjoista viimeisenä - syyskuulla. Meillä on viljelyssä vadelmaa myös tunneleissa, ja sitä olemme myyneet ja toimittaneet myyntiin juhannuksen tienoolta alkaen. Niiden määrä nyt vähenee, mutta toisaalta tuon Muskoka-lajikkeen keruu onkin ihan nurkan takana.
Tilamme pellot ovat aikaisia, ja herukkakausikin siis lähestyy vääjämättä. Tällä hetkellä arvioimme, että ensimmäiset puna- ja valkoherukat alkavat kypsyä samoihin aikoihin kuin vadelman keruuta aloitellaan. Saskatoonit alkanevat kypsyä myös niihin aikoihin - tällä hetkellä niissä on jo lupaavaa punastumista, joka enteilee lopullisen tummuuden kehitystä.
Valkosipulin ystävien kannattaa nyt herkutella tuoreella valkosipulilla. Tuore, alkukauden valkosipuli on pehmeä ja mieto, minkä vuoksi se kannattaa ensisijaisesti lisätä lopulliseen ruokaan. Varret ja lehdet voi käyttää erilaisten liemien, keittojen ja marinaneiden terästämiseen. Tuore valkosipuli säilyy parhaiten viileässä, nippusipulin tavoin.
tiistai 7. heinäkuuta 2020
Tuulinen päivä
Eilen oli kyllä harvinaisen tuulinen päivä - sen verran tuulinen, että sen jopa huomasi. Tässä mäen päällä tulle aina, mutta tuo riepotti kyllä kunnolla, eikä esimerkiksi kahvilan terassin ovea tahtonut saada tuulen vuoksi auki. Tänään ei ole tuullut yhtä voimakkaasti, mutta muuten sää on ollut samantapainen kuin eilen: viileä, vähän vettä tihrustanut, mutta välillä myös aurinko paistellut. Noiden helleviikkojen jälkeen keli on tuntunut hetkittäin jopa syksyiseltä, mutta onneksi taivaalla lentävät pääskyset kertovat vielä kesän olevan täällä.
Mansikkakausi jatkuu edeleen, vaikka paikoin Polka- ja Sonata -mansikat ovat säästä kärsineet. Helle pienensi kokoa ja sade piiskasi marjoja, joten tarkkana täytyy mansikkamailla olla poimiessaan. Avomaan vadelmakausi alkanee reilun parin viikon jälkeen, mutta tarkaa ajankohtaa ei vielä pysty sanomaan - kun ei noista säistä tiedä.
Valkosipulin ystävät huomio: aloitimme valkosipulin noston pari päivää sitten, ja nyt myynnissä on tuoretta valkosipulia.
Mansikkakausi jatkuu edeleen, vaikka paikoin Polka- ja Sonata -mansikat ovat säästä kärsineet. Helle pienensi kokoa ja sade piiskasi marjoja, joten tarkkana täytyy mansikkamailla olla poimiessaan. Avomaan vadelmakausi alkanee reilun parin viikon jälkeen, mutta tarkaa ajankohtaa ei vielä pysty sanomaan - kun ei noista säistä tiedä.
Valkosipulin ystävät huomio: aloitimme valkosipulin noston pari päivää sitten, ja nyt myynnissä on tuoretta valkosipulia.
torstai 2. heinäkuuta 2020
Se oikea mansikan maku ja väri
Mikä on oikea mansikan maku? Mikä on makein mansikka? Mikä mansikka soveltuu pakastukseen? Entä heti syömiseen?
Makeuteen on olemassa helppo ja yksinkertainen selvitysmenetekmä - refraktrometri. Mittaamme jäätelön valmistusta varten mansikan sokeripitoisuutta, joka kauden mukaan vaihtelee 9...25%. Mikään mansikkatuote ei siis ole koskaan sokeriton, ellei sokeria keinotekoisesti poisteta tai mansikan purkista aromia lisätä.
Kaikki muu riippukin sitten jokaisen omasta aistinvaraisesta arviosta. Jokainen meistä maistaa happojen ja sokereiden suhdetta eri tavoin. Tähän suhteeseen vaikuttaa mm. kasvatustapa (tunneli, muovikate, olkikate, ei katetta), lajike ja sen satovaihe, vuodenaika (alkukesä/kesä/loppukesä), säätila, maaperä ynnä muut lukuisat asiat. Koska olet viimeksi maistanut paria kymmentä lajiketta saman päivänä - itse teemme sitä jatkuvasti näin satokauden aikaan, ja täytyy myöntää, että makumieltymykset vaihetelevat päivittäin. Parikymmentä vuotta sitten valtalajikkeita olivat Senga sengana ja Jonsok, ja uskallanpa väittää, että niiden hapokkuus olisi nykyään monelle järkytys. Silloin meillä oli koeviljelyssä mm. Oka- ja Chambly -nimisiä lajikkeita, jotka eivät koskaan levinneet laajempaan tuotantoon makunsa vuoksi. Mutta toisaalta: jos esimerkiksi yksi nykyisistä suosikeista, Favori-lajike, olisi silloin ollut kokeena, ei sekään olisi ollut menestys hedelmäisen arominsa vuoksi.
Mansikan väri on toinen asia, joka puhuttaa paljon - mikä on mansikan oikea väri? Senga sengana ja Polka ovat esimerkkejä lajikkeista, joiden väri on kypsänä hyvin tumman punainen, mustan puhuva. Joidenkin silmiin se siis kypsänä näyttää ylikypsältä. Toisessa ääripäässä ovat mm. Sonata, Favori ja Salsa, jotka kannattaa poimia jo hyvin oranssin punaisina - tai muuten ne ovat pehmeitä ja löllöjä.
Ja se paras säilöntämarja - kaikki ovat :) Vähähappoisten mansikoiden (esim. Sonata, Hiku) etu pakastuksessa on se, että ne eivät happamoidu säilytyksessä niin paljoa kuin esimerkiksi Polka tai Senga. Vähähappoinen marja ei siis vaadi sokerilisää pakastuksen yhteydessä, vaan suorastaan vaatii olemaan lisäämättä sitä.
Ja mikä on se oikea mansikan maku ja väri? Se on siellä, mummulan mansikkamaalla, jokunen vuosikymmenen sitten. Kaikki muut ovat jäljitelmiä, mutta onneksi niitä on moninaisia. Kaikkia kun maistaa, niin mansikalta kaikki maistuvat - erilaisia kaikki, mutta kuitenkin mansikoita.
Makeuteen on olemassa helppo ja yksinkertainen selvitysmenetekmä - refraktrometri. Mittaamme jäätelön valmistusta varten mansikan sokeripitoisuutta, joka kauden mukaan vaihtelee 9...25%. Mikään mansikkatuote ei siis ole koskaan sokeriton, ellei sokeria keinotekoisesti poisteta tai mansikan purkista aromia lisätä.
Kaikki muu riippukin sitten jokaisen omasta aistinvaraisesta arviosta. Jokainen meistä maistaa happojen ja sokereiden suhdetta eri tavoin. Tähän suhteeseen vaikuttaa mm. kasvatustapa (tunneli, muovikate, olkikate, ei katetta), lajike ja sen satovaihe, vuodenaika (alkukesä/kesä/loppukesä), säätila, maaperä ynnä muut lukuisat asiat. Koska olet viimeksi maistanut paria kymmentä lajiketta saman päivänä - itse teemme sitä jatkuvasti näin satokauden aikaan, ja täytyy myöntää, että makumieltymykset vaihetelevat päivittäin. Parikymmentä vuotta sitten valtalajikkeita olivat Senga sengana ja Jonsok, ja uskallanpa väittää, että niiden hapokkuus olisi nykyään monelle järkytys. Silloin meillä oli koeviljelyssä mm. Oka- ja Chambly -nimisiä lajikkeita, jotka eivät koskaan levinneet laajempaan tuotantoon makunsa vuoksi. Mutta toisaalta: jos esimerkiksi yksi nykyisistä suosikeista, Favori-lajike, olisi silloin ollut kokeena, ei sekään olisi ollut menestys hedelmäisen arominsa vuoksi.
Mansikan väri on toinen asia, joka puhuttaa paljon - mikä on mansikan oikea väri? Senga sengana ja Polka ovat esimerkkejä lajikkeista, joiden väri on kypsänä hyvin tumman punainen, mustan puhuva. Joidenkin silmiin se siis kypsänä näyttää ylikypsältä. Toisessa ääripäässä ovat mm. Sonata, Favori ja Salsa, jotka kannattaa poimia jo hyvin oranssin punaisina - tai muuten ne ovat pehmeitä ja löllöjä.
Ja se paras säilöntämarja - kaikki ovat :) Vähähappoisten mansikoiden (esim. Sonata, Hiku) etu pakastuksessa on se, että ne eivät happamoidu säilytyksessä niin paljoa kuin esimerkiksi Polka tai Senga. Vähähappoinen marja ei siis vaadi sokerilisää pakastuksen yhteydessä, vaan suorastaan vaatii olemaan lisäämättä sitä.
Ja mikä on se oikea mansikan maku ja väri? Se on siellä, mummulan mansikkamaalla, jokunen vuosikymmenen sitten. Kaikki muut ovat jäljitelmiä, mutta onneksi niitä on moninaisia. Kaikkia kun maistaa, niin mansikalta kaikki maistuvat - erilaisia kaikki, mutta kuitenkin mansikoita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)