Se oikea mansikan maku ja väri

Mikä on oikea mansikan maku? Mikä on makein mansikka? Mikä mansikka soveltuu pakastukseen? Entä heti syömiseen?

Makeuteen on olemassa helppo ja yksinkertainen selvitysmenetekmä - refraktrometri. Mittaamme jäätelön valmistusta varten mansikan sokeripitoisuutta, joka kauden mukaan vaihtelee 9...25%. Mikään mansikkatuote ei siis ole koskaan sokeriton, ellei sokeria keinotekoisesti poisteta tai mansikan purkista aromia lisätä.

Kaikki muu riippukin sitten jokaisen omasta aistinvaraisesta arviosta. Jokainen meistä maistaa happojen ja sokereiden suhdetta eri tavoin. Tähän suhteeseen vaikuttaa mm. kasvatustapa (tunneli, muovikate, olkikate, ei katetta), lajike ja sen satovaihe, vuodenaika (alkukesä/kesä/loppukesä), säätila, maaperä ynnä muut lukuisat asiat. Koska olet viimeksi maistanut paria kymmentä lajiketta saman päivänä - itse teemme sitä jatkuvasti näin satokauden aikaan, ja täytyy myöntää, että makumieltymykset vaihetelevat päivittäin. Parikymmentä vuotta sitten valtalajikkeita olivat Senga sengana ja Jonsok, ja uskallanpa väittää, että niiden hapokkuus olisi nykyään monelle järkytys. Silloin meillä oli koeviljelyssä mm. Oka- ja Chambly -nimisiä lajikkeita, jotka eivät koskaan levinneet laajempaan tuotantoon makunsa vuoksi. Mutta toisaalta: jos esimerkiksi yksi nykyisistä suosikeista, Favori-lajike, olisi silloin ollut kokeena, ei sekään olisi ollut menestys hedelmäisen arominsa vuoksi.

Mansikan väri on toinen asia, joka puhuttaa paljon - mikä on mansikan oikea väri? Senga sengana ja Polka ovat esimerkkejä lajikkeista, joiden väri on kypsänä hyvin tumman punainen, mustan puhuva. Joidenkin silmiin se siis kypsänä näyttää ylikypsältä. Toisessa ääripäässä ovat mm. Sonata, Favori ja Salsa, jotka kannattaa poimia jo hyvin oranssin punaisina - tai muuten ne ovat pehmeitä ja löllöjä.

Ja se paras säilöntämarja - kaikki ovat :) Vähähappoisten mansikoiden (esim. Sonata, Hiku) etu pakastuksessa on se, että ne eivät happamoidu säilytyksessä niin paljoa kuin esimerkiksi Polka tai Senga. Vähähappoinen marja ei siis vaadi sokerilisää pakastuksen yhteydessä, vaan suorastaan vaatii olemaan lisäämättä sitä.

Ja mikä on se oikea mansikan maku ja väri? Se on siellä, mummulan mansikkamaalla, jokunen vuosikymmenen sitten. Kaikki muut ovat jäljitelmiä, mutta onneksi niitä on moninaisia. Kaikkia kun maistaa, niin mansikalta kaikki maistuvat - erilaisia kaikki, mutta kuitenkin mansikoita.