Ensimmäiset herneet ovat jo parin sentin taimella, perunapenkkiä ei tällä tutkimuskäynnillä tongittu. Näiden viimeisimpien sateiden jälkeen ovat silmut todenteolla alkaneet kasvaa ja puhjeta. Ensimmäiset scillat ja krookukset ovat myös puhjenneet kukkaan.
Tällä hetkellä kiireellisyyslistalla ovat olleet kärkipäässä uuden mansikkamaan ja uuden omenepellon perustyöt. Tässä meidän rinteessä maalajit vaihtelevat suuresti lyhyelläkin matkalla. Kovempiin, hiesuisiin kohtiin sekoitetaan turvetta ja hiekkaa maata pehmentämään ja parantamaan sen ominaisuuksia. Pian pitäisi ruveta jo istuttamaan taimia maahan: liian isoja mansikantaimia on vaikea istuttaa, ja omenapuillekin riittävän pitkä ensimmäinen kasvukausi edistäisi hyvää juuriston kehitystä.
Kylvöt ovat muutenkin aluillaan. Hernettä pitäisi kylvää lisää, samoin aloittaa vehnän kylvö ennenkuin maa kuivaa likaa. Perunanistutus on ollut perinteisesti vapun tienoon touhuja, ja siihen se taitaa mennä tänäkin vuonna.
Mistäköhän syystä aina nuo muutamat viimeiseksi karitsoivat uuhet antavat oikein kunnolla odotuttaa itseään?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti