Vinkkejä vadelman itsepoimintaan

 Vadelmariveissä rupeaa olemaan jo runsaasti kypsän punaisia marjoja, ja satokausi on siis käynnissä.  Vadelman itsepoimintaa suunnitellessa on aina hyvä soittaa (p. 03 - 3711 163 tai p. 0400 - 625 636)  ja varmistaa varaamalla poimintapaikka ennen marjamaille lähtöä. Parhaiten meidät tavoittaa aukioloaikoina: ma - pe klo 8 - 20, la klo 8- 19 ja su klo 10 - 20. Itsepoiminta on avoinna: ma - pe klo 8 - 18, la klo 8 - 14 ja su klo 10 - 18, mikä tarkoittaa, että näinä ajanjaksoina pääsee pellolle. Poimia voi myöhempään, muun aukioloajan puitteissa.

Tässä vielä muutama vinkki vadelmamaille lähdöstä ja vadelmien poiminnasta.  Perussäännöt ovat vadelmamailla samat kuin mansikan itsepoiminnassa: noudata annettuja ohjeita, nouki vain osoitetulta riviltä, ja kysy tarvittaessa lisätietoja vadelmaoppaalta (esim. toista poimintapaikkaa, missä on WC, missä voi pestä kädet  jne). Meillä vadelmapenkeissä merkkeinä toimivat poimintapöydät, joita siirretään rivissä eteenpäin sitä mukaa kun kerätään. Pöytä jätetään siis siihen, mihin oma kerääminen päättyy. Tällöin seuraavan kerääjän on helppo jatkaa. Vadelmamailla on myös jonkin verran erilaisia muovituoleja ja -penkkejä, joita voi halutessaan käyttää poimiessaan. Kypsät marjat kerätään purkkiin tai suuhun, huonoja on hyvä tiputella riviväliin.

Vadelma on herkästi rikkoutuva marja, minkä vuoksi se kannattaa kerätä suoraan pakastepurkkiin. Purkit ja niiden kannat punnitaan ennen marjamaille menoa tyhjänä. Kun purkkien paino tyhjänä vähennetään täysien purkkien painosta, saadaan selville marjojen paino. Maksu perustuu poimittujen marjojen kilomäärään. Myös vadelmien itsepoiminnassa meillä on käytössä itsepoiminnan vähimmäisostosmäärä, joka peritään henkilöä kohti.

Vadelman oksissa on jonkin verran piikkejä, jotka saattavat raapia. Yksinkertaisin suojautumistapa on käyttää pitkähihaista paitaa tms. Hattu, juomapullo ja sopivat eväät on myös tarpeellisia vadelmamailla. Sääennustetta kannattaa seurata myös, ja pakata mukaan tarvittaessa myös sadevaatteita sekä lämmintä vaatetta.

Akkainviikko

 Eilen alkoi akkainviikko eli naistenviikko - seuraavan viikon ajan nimipäiviään viettävät vain naiset, ja vanhan kansa mukaan sataa. Sataminen taas on seuraus siitä, että ämmät itkevät paljon. Sääennusteet näyttävät toteuttavan tätä ennustetta, koska vähintään kuurosateita on joka päivälle sääkartoissa piirretty. Kuurosateista karttaa tulkitessa kannattaa muistaa, että tähän meidän mäen syrjään ei ihan aina sateet satu, vaikka ympärillä sataisikin.

Vadelmakausi on aluillaan, ja joka päivä löytyy entistä enemmän kypsiä marjoja. Tällä hetkellä ei vielä uskalleta ottaa poimintavarauksia tai varauksia valmiiksi poimituista vadelmista, koska satomäärän arviointi on vielä haastavaa. Tarkastuskierrokset kasvustossa kuitenkin antavat viitettä siitä, että lähipäivinä aloitetaan vadelman varaaminen. Varaamismahdollisuus päivitetään heti meidän nettisivulle www.yrjolanmarjatila.fi, kun se on mahdollista.

Mansikan itsepoiminta jatkuu edelleen, vaikka satokausi on ihan viime metreillä. Kokeneet marjanpoimijat osaavat toki pöyhiä mansikkapuskia, ja löytävät sieltä mansikoita. Nämä viimeiset mansikat ovat kaikkein sokeripitoisimpia, ja jos siis haluaa pakastaa erittäin makeita mansikoita, niin nyt niitä on. Työtä vaan teettävät hyvin paljon.

Muista marjoista satokausi on käynnissä jo saskatoonilla sekä puna- ja valkoherukalla. Pensasmustikan satokausi on aluillaan. Marjojen lisäksi meillä on itsepoiminnassa hernettä sekä leikkopapua.

Yhden loppu, toisen alku

 Tässä kohtaa kesää mansikan satokausi etenee kohti vääjäämätöntä loppuaan. Tästä syystä emme enää ota vastaan varauksia mansikan itsepoimintaan, emmekä varaa valmiiksi poimittuja mansikoita. Mansikkaa pääsee itsepoimimaan päivittäin, niin kauan kuin sato päivässä riittää. Aikaa poimiessa kuluu jo runsaasti, toki ahkeran  poimijan mansikka palkitsee erittäin maukkailla ja sokerisilla herkkumarjoilla.

Mansikkakauden loppu on toisaalta myös merkki muiden marjojen satokauden alusta. Tällä hetkellä esimerkiksi saskatoon-marjojen satokausi on alkanut, ja on nyt runsaimmillaan. Ensimmäisiä pensasmustikoita ja vadelmia on mahdollista poimia myös, samoin puna- ja valkoherukat rupeavat olemaan poimittavissa.

Kohti avomaan mansikkakauden loppua

 Viime päivien lämpimän aurinkoiset säät ovat kiihdyttäneet mansikoiden kypsymistä avomaalla, ja loppusuoralla jo ollaan. Tällä hetkellä vielä poimittavaa on, mutta töitä ämpärillisen eteen joutuu tekemään jo enemmän kuin viikko sitten. Kokeneet poimijat toki noukkaisevat sangollisen käden käänteessä. Ennen mansikkaretkelle tuloa kannattaa soittamalla varmistaa poimintatilanne - nyt viime päivinä on ollut ruuhkaisaa, ja poimimaan on päässyt ainoastaan varauksella.

Mansikoiden jälkeen marjakausi jatkuu muiden marjojen parissa. Avomaan vattukausi alkanee reilun viikon päästä, ja varmaan loppuviikosta pystyy poimimaan jo ensimmäisiä saskatooneja. Saskatoon on tummanpuhuva, miedonmakuinen ja paljon hyviä ravintoaineita sisältävä marja, joka esimerkiksi hilloissa, mehuissa ja kiisseleissä taittaa mukavasti muiden marjojen happamuutta.

Tunneli-itsepoiminta jatkuu!

Jatkamme suosittua itsepoimintaa tunneleilla, ja ensimmäinen tunnelipoiminta päivä on heti huomenna. Poiminta alkaa klo 8, ja päättyy, kun päivän sato on kerätty. Tunneli-itsepoiminta on avoinna satotilanteen mukaan, ja sinne ei voi tehdä varauksia. 

Tunnelissa marjat kasvatetaan n. 1.5 m korkeudella, ja poiminta tapahtuu sateelta ja tuiverrukselta suojassa katteen alla.

Tässä vielä kertauksena vinkkejä tunnelipoimintaan:

Poimintaan on hyvä varata sopivan kokoinen astia. Paras marja-astia on melko laakea, koska tällöin marjat eivät painu. Hattu, sopiva vaatetus ja tarvittaessa juomista ovat myös hyviä varusteita myös tunnelilla. On myös syytä huomata, että tunnelialueella ei ole WCtä.

Tunneli-itsepoimintaan ilmoittautuminen tapahtuu normaalissa itsepoiminnan ilmoittautumispisteessä pellon laidalla. Omat astiat punnitaan, ja niihin laitetaan tarralla tieto painosta tyhjänä. Tällöin astian paino saadaan vähennettyä pois, kun se tuodaan poiminnan jälkeen mansikoiden kanssa punnitukselle. Tässä yhteydessä maksetaan myös vähimmäisostosmaksu.

Tämän jälkeen tunnelille siirrytään traktorikuljetuksella. Tunnelissa on opas, joka osoittaa poimintapaikan.

Mansikat kasvavat tunneleissa pöydillä, ja kypsät marjat ovat noin puolentoista metrin korkeudella.  Poiminnassa käytössä on pöytiä, joka toimii rivin merkkinä. Pöytää siis siirretään poimiessa sitä mukaa eteenpäin, kun etenee kasvustossa. Pöytä jätetään siihen pisteeseen, mihin asti kerää. Tällöin seuraava poimija tietää, mistä jatkaa.

Poimiessa on syytä olla varovainen, ettei vahingoita kasveja, kasvatuspöytiä ja kastelujärjestelmiä.  Tunneleissa meillä on kasvamassa ns. jatkuvasatoisia mansikoita, jotka siis kukkivat ja tekevät marjoja koko kasvukauden ajan. Nytkin näkyvissä on kukkia, joista siis kehittyy mansikoita myöhemmin kesällä.

Emme suosittele mansikoiden  tunnelipoimintaa pienimmille lapsille: marjat ovat korkealla ja esimerkiksi kasvatuspöydät eivät kestä tönimistä tai roikkumista.

Sukellus mansikan sisuksiin eli mikä on se paras mansikka

 Monesti kuulee puhuttavan, että se tai tuo mansikkalajike on toista makeampi tai jollain muulla tapaa parempi. Ja mitä yksi pitää parhaana, ei taas ole ollenkaan jonkun muun makuun. Taannoin gelatokursseila Italiassa opimme käsitteen "organolettica", joka siis suorana käännöksenä tarkoittaa aistinvaraista. Tällä aistinvaraisuudella, organoleptisuudella, ilmaistaan esimerkiksi ruuan kaikkia ominaisuuksia, joita ihminen nauttiessaan ruokaa havannoi - joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Organoleptisiä ominaisuuksia ovat siis esimerkiksi maku ja sen eri vivahteet, suutuntuma, ulkonäkö ja tuoksu. Näitä kaikkia ominaisuudet ovat isoja kokonaisuuksia, joiden yhdistelmä vaihtelee eri mansikkalajikkeilla. Vaihtelu aiheuttaa makuerot.

Mansikan maun kaksi päätekijää lienevät sen sokeripitoisuus ja sen sisältämien happojen määrä. Happojen ja sokereiden suhde toisiinsa luo maun pohjan. Kaikki me aistimme makeutta ja hapokkuutta eri tavoin, minkä vuoksi makeimman mansikan titteliä on vaikea yksiselitteisesti jakaa. Kaikissa lajikkeissa, satokauden alussa sokeripitoisuus on refraktometrillä mitaten n. 7-8%, keskikaudella noin 10-13%, ja loppusatokaudesta lähemmäs 20%. joskus jopa ylikin. Tämä sokerimäärä perustuu mittauksiin, joita teemme omassa mansikkagelaton valmistuksessa - mansikan sokeripitoisuus on tiedettävä, jotta osaamme lisätä oikean määrän sokeria gelaton täydellisen sokerimäärän saavuttamiseksi. Mittauksien perusteella voi todeta, että alkukauden suuret mansikat eivät siis ole niin makeita kuin aivan viimeisinä kerättävät, yleensä hyvin pienikokoisiksi jäävät mansikat. Mutta - makeuden aistiminen ei koostu ainoastaan sokereista, vaan myös mansikan sisältämät hapot vaikuttavat maun koostumukseen. Hyvin hapokas marja, vaikka sen sokeripitoisuus olisi hyvinkin korkea, voi maistua vähemmän makealta kuin vähempi happoinen marja. Säilöntämenetelmistä esimerkiksi pakastuksessa sokereita häviää, minkä vuoksi sokeritta pakastetut, voimakashappoiset mansikat maistuvat hapokkailta, varsinkin jos ne sulavat kokonaan ennen syömistä. Jos ei halua käyttää sokeria pakastuksessa, hyvä valinta voi siis olla tuoreena miedonmakuinen eli vähähappoinen mansikka. Ne happamoituvat vähemmän pakkasessa kuin voimakkaan makuiset mansikat.

Maun lisäksi moni arvioi mansikoita myös tuoksun, suutuntuman ja ulkonäön perusteella. Eri mansikat tuoksuvat erilaisille - joiden aromi vivahtaa yrttisyyteen, toisissa on selkeä metsämansikan aromi ja jonkin tuoksu on hyvin mieto. Suutuntuma kertoo mansikan rakenteesta: onko se kuiva vai mehukas, pehmeä vai kova, ovatko pähkylät pinnassa ja luovat tunteen karheudesta, vai ovatko ne syvällä marjassa, jolloin niitä hädin tuskin tuntee. Ulkonäköseikkoja ei mansikoiden kohdalla sovi myöskään unohtaa: lajikkeiden väri kypsänä vaihtelee vaalean oranssinpunaisesta hyvin mustanpuhuvaan, tummapunaiseen. Eri lajikkeiden marjojen kiito on myös erilainen: joillakin lajikkeilla on voimakas kiilto, toiset ovat mattapintaisempia.

Mikä se paras mansikka sitten on? Aivan varmasti paras mansikka on se, joka täyttää sen nauttijan vaatimukset mansikan suhteen. Meillä kaikilla on erilainen näkemys hyvästä mansikasta, minkä vuoksi eri mansikkalajikkeita on hyvä maistaa ennen ostamista. Oma kokemus, itsetehty arviointi on paras tapa valita paras mansikka. Muussa tapauksessa mansikka saattaa olla jonkun toisen suuhun mieluisin.

Kesäsadetta - mansikkaa on

 Tänään lauantaina Ikaalisissa oleva Nesteen myyntipiste on kiinni sairastapauksen vuoksi. Huomenna avoinna taas normaalisti.

Keli näyttää muuttuvat nyt epävakaiseksi, ja tänään on sadellut. Ihan hyvä niin - luonto tarvitsee vettä, ja aika pitkä hellejakso onkin takana. Mansikat kypsyvät kuitenkin nyt, säästä huolimatta, mutta sadesäällä pellolle kannattaa varata jalkaan kumpparit ja päälle sadevaatteet. Vettä ei keräänny poiminta-astiaan, jos varsinaisessa keruuastiassa on kansi ja kerää mansikat alkuun esim. siivilään tai pienempään kippoon, mistä kaataa ne varsinaiseen keruuastiaan.