Suviyö ja kevään ääniä

 Nyt on vanhan kansan viimeinen suviyö, eli huhtikuun 14. ja 15. päivän yö. Täksi yöksi on luvattu pakkasta, mittari näyttää jo nollaa ja taivas on tähtikirkas. Oppaaksi saadussa  "Vanhan kansan merkkipäivät eli esi-isiemme maatalouskalenteri" kirjasessa muistutetaan, että "jos suviyönä kylmää, seuraa yökylmiä vielä 40 yötä". Pikavilkaisu lähipäivien säähän näyttää myös tältä: päivällä lämpötila voi olla korkeakin, mutta yöllä lämpötila tippuu nollan pintaan.

Säätilan tarkan seuraan lisäksi korvat kuulevat jo monenlaisia kevään ääniä. Muuttolinnut ovat selvästi jo saapuneet, ja monenmoinen laulelu ja huutelu lisääntyy niiden toimesta päivittäin. Tänään päivällä huusivat jo lokitkin kesäisesti, ja avovettä on näkyvissä Enonselällä jo paljon.

Karitsoitten vierotusaika lähestyy, minkä varmaan kaikki kyläläiset ovat havainneetkin lisääntyneestä lampaitten määkimisestä - ainakin jos emäntä pihalla liikuskelee (koska hän jakaa yleensä rehuja). Karitsoita vierotettaessa on tarpeen huolehtia siitä, että uuhien maitomäärä on laskusuunnassa. Tämä tapahtuu siten, että niiden saamaa väkirehuannosta (eli siis esimerkiksi kauroja, pellavaa ja rypsiä) ensin vähennetään ja sitten lopetetaan kokonaan. Yhdeltä uuhi-mammalaumalta on nyt lopetettu väkirehut vallan, toisilta hiukan vähennetty. Nyt varmaan viikonloppuna tai ensi viikonalkupuolella ensimmäiset möhkälemäiset karitsat vierotetaan - lammashan saavuttaa sukukypsyyden alle vuoden ikäisenä, ja siis tämä ensimmäinen puolivuotiskausi on huimaa kehityksen ja kasvun aikaa.

Toinen ehdottomasti maatilan kevääseen kuuluva tärkeä ääni on äestystraktorin pörinä edestakaisin pellolla. Se on sellaista ahkeran mehiläisen pörinää, joka työstää kylvökerroksen sellaiseksi, että kylvettävä siemen tai istutettava taimi saa parhaan mahdollisen lähdön kasvulleen. Tänään äesteltiin ensimmäisiä kertoja, ja siis pikapuoliin olisi tarkoitus kylvää hernettä ja tilliä ja istuttaa perunaa. Tästä se kevät lähtee - valkosipulin piipatkin jo kovasti maasta kurottavat kohti aurinkoa.

Puimasuuli avautuu ti 6.4.

 Puimasuulilla on tällä viikkoa ollut tohinaa, kun valmistautuminen kesäkauteen on käynnissä. Ensi viikon tiistaina 6.4. aloitellaan, ja nyt alkuun ollaan avoinna ma-pe klo 9 - 17. Myynnissä on nyt hilloja, mehuja, mansikkagelatoa sekä pakastemansikkaa ja -maissia ja lampaanlihaa. Huomenissa ja osin vielä torstainakin puunaillaan, eli jos pääsiäispaisti vielä uupuu, niin sellaisia on vielä jokunen jäljellä.

Koronarajoitusten vuoksi kahviomme myy tuotteita ainoastaan mukaan otettavaksi, mutta pannu on kuumana eli kahvia saa ostaa.

Kevättä ja mansikan istutusta

 Kevään tuntu on jo vahva - auringon valon voima vahvistuu joka päivä ja pelloilla olevat pälvilaikut suurenevat silmissä. Joutsenet laulavat ja muutenkin lintujen ääntely lisääntyy joka päivä. Palokärjen huuto viimeistelee kevään tunnun.

Omenapuiden leikkuu rupeaa olemaan jo voiton puolella, ja varmaan tässä tämän viikon aikana päätellään. Omenapuiden leikkuussa on tärkeä muistaa, ettei koskaan katso taaksensa. Puuta leikatessa aina hiukan sokeutuu, ja jos katsoo edellistä puuta, näkee aina leikkaamattoman puun. Tästä syystä on tärkeää, että aloittaa leikkuun aina eri kohdista tarhaa ja etenee eri suuntaan eri vuosina. 

Tunneleilla työt ovat jo kiivaassa vauhdissa, ja muutamissa tunneleissa on jo ehditty istuttaa mansikat. Tunnelin muovin ja harsojen alla mansikoilla on lämmintä, ja kasvukausi siellä on jo siis aluillaan. Osan tunneleista levitellään seuraavaksi kalvoja - osassahan meillä on muovikalvo päällä myös talvella, jotta tässä alkukaudesta päästään riittävän ajoissa istuttamaan.

Myrskytuulta Kyrönreitillä

Myrskytuuli riepottelee, mutta tällä hetkellä tuuli on sellaisesta suunnasta, että ehkä pahin lienee menevän yli. Ensi viikon lopulle ennustetut pakkaset lykkäävät omenapuiden leikkuun alkua, mutta toisaalta taas istutustöiden valmistelu tunneleissa on jo aluillaan. 

Lampolassa viimeisten karitsoitten pitäisi syntyä ihan tässä näillä näppäimillä - vanhimmat ovat jo melkoisia pomppu- ja loikkakoneita, jotka eritoten villiintyvät kun uuhet syövät. Päivisin koko katras makoilee ja suurimmat karitsatkin jo märehtivät, ja vienot "hik" äänet kertovat märehtimisen harjoittelusta.

Kesäretkisuunnitelmia tehdessä kannattaa tutustua myös tähän, eli Kyrösjärveä kiertelevään Kyrönreittiin. Reitti polveilee täällä Pirkanmaan ja Satakunnan rajoilla, vaihtuvissa maisemissa. Kartan vilkaisu kertoo, mitä kaikkea kulkija voi täällä päin nähdä, tehdä ja maistaa. Ei mikään ihme, että italiainen Acerbikin jo muutama sata vuotta sitten tänne saapui ihmettelemään "Hämeen hälläpyörää" eli siis Kyröskoskea.

 

Talvinen keli jatkuu

 Tässä viime viikkoina on saatu nauttia mukavasta talvisäästä: on lunta, pakkasta ja aurinkoa. Helmikuu on kaikin puolin kuukausi, jolloin kevään läheisyys rupeaa tuntumaan: päivien pitenemisen huomaa ja auringon valon rupeaa saamaan enemmän voimaa.

Karitsoinnit ovat kääntyneet loppupuolelle, ja tässä kohtaa tämä odottavan aika tuntuu pitkältä. Isoimmat karitsat ovat jo aiakmosiia pomppukoneita, joiden akrobaattiset taidonnäytteet vetävät vertaansa hienoimmillekin sirkustempuille. Uuhien käyttäminen pomppulautoina on taas erityisen suosittua - uuhet usein ovat maassa makaamassa märehtiessään, ja niiden selkien päältä näyttää olevan hauska juosta. Pikkukaritsahan ei ole syntyessään märehtijä, vaan sen ruuansulatus vastaa enemmän yksimahaisen ruuansulatusta. 

Kesätöiden hakijoita on ollut mukavasti liikkeellä, ja tavoitteena on tällä viikkoa saada pääosin päätökset tehtyä. Koneiden huollot ja paperityöt ovat sujuneet normaalisti, ja mitään normaalia suurempaa pulmaa ei ole toistaiseksi tullut eteen. Mielenkiintoisia etäkoulutuksia on myös ollut, ja melkein joka viikko on ollut jotain. Tällä viikkoa edessä on mm. marjanviljelijöiden talviluentopäivät. Pikkuhiljaa ajatukset rupeavat siirtymään jo kohti kevään istutustöitä, ja esivalmisteluja onkin jo ruvettu tekemään. 

Pakkaspäiviä, kesän suunnittelua ja kesätöistä

 Pyry tuli tällä kertaa ennen pakkasta, mutta lunta kertyi pelloille harmillisen vähän. Enemmän vain kinosti ja nietosti kun peitti. Perjantai-aamuna oli mittarissa tämän talven kovin pakkaslukema, -28°C, mutta äkkiä keli lauhtui ja lämpeni. Tälläinen vajaa kymmenen asteen pakkanen on mukava, varsinkin nyt kun ei juurikaan tuule.

Talevllakin täällä tilalla tapahtuu monenmoista: lampolassa on juuri hyvin odottava tunnelma, karitsoinnit ovat aluillaan ja ensimmäiset karitsat ovat syntyneet. Lisää pitäisi tulla ihan tässä pikapuoliin. Koneiden huollot ovat vielä kesken, uusi varastorakennus on onneksi saanut jo katon ja ulkoseinät. Ensi kesän viljelysuunnitelmaa hiotaan ja pohditaan jo myös sitä seuraavia kesiä. Muutamiin mielenkiintoisiin etäkoulutuksiin ollaan osallistuttu - aina on mukavaa saada erilaisia näkökulmia ja ajatuksia mitä pohtia, kun miettii omia suunnitelmiaan.

Kesään kuuluu meillä myös kesätyöntekijät. Jos kesätyöt meillä kiinnostavat, soita p. 0400 - 625 636 ja jutellaan lisää. Kännykkä ei välttämättä kulje kaikissa töissä mukana, tai on hiukan kauempana - anna siis soida pitkään ja soita tarvittaessa uudestaan. Parhaiten meidät saa kiinni iltapäivisin, kello neljän jälkeen.

Rauhaisaa joulun aikaa ja kaikkea hyvää tulevaksi vuodeksi

 Marras-joulukuu on kiiruhtanut jonnekin, ja nyt ollaan taas joulussa. Pian alkaa uusi vuosi - uuden satokauden suunnittelu on työn alla, ja siihen on liittynyt mm. kasteluputkien kaivuuttamista maahan. Kelit ovat onneksi suosineet, ja työ on saatu loppusuoralle.

Iltahämärissä Maisematietä kulkiessa voi ihastella seuraavan parin kuukauden ajan Kaapo Mannisen ja Jomppa Lehden valotaidetta "Riehaantunut lammas ja lehmän munat". Taidetempauksen järjestää Kulttuuriyhdistys Mahku. Valoa kohti mennään, pikku hiljaa päivät pitenevät.

Hyvää joulua ja onnea uudeksi vuodeksi 2021!