Suviöistä, eli siis 12. - 14.4. olleista öistä, yksi oli kylmä, ja kaksi lämmintä. Vanha kansa sanoi kolmen kylmän yön merkitsevän yhdeksää viikoa kylmiä öitä, mutta olisikohan nyt sitten enää kolmen viikon ajan kylmiä öitä? Aika näyttää.
Uutta viljelytekniikkaa on tässä pitkin kevättä ja osin talvea viritelty käyttöön. Viime lauantaina, heti aamusta, pidettiin pieni muotoiset talkoot - kiitoksia asianosaisille. Tavoitteena on siis kasvattaa mansikkaa siten, että ehkä jo kesäkuun alulla saataisiin maistella ensimmäisiä mansikoita, ja tulevina vuosina ehkä jo aiemminkin. Muutenkin pellolla on ahkeroitu: vadelmien sidontaa, perunan istutusta, kylvötöitä yms. Ensimmäiset karitsarotkaleetkin on saatu vierotettua: tavanomaista äännekkäämpi määintä johtuu siis vierotuksesta. Tällä kertaa tuntuu, että karitsat mäkättävät enemmän, uuhet vähemmän. Ehkäpä se uuhiakin helpottaa, koska nuo isoimmat karitsat eivät enää ole kovin helläotteisia imiessään: uuhen takapää saattaa pomppia, kun karitsat puskevat utaretta. Ja ilmeisesti pureksivat myös, kun välillä uuhet lähtevät juosten pois.
Päivä on vierähtänyt kellokeskiviikon puolelle. Kellokeskiviikko oli ennen päivä, jolloin eläimille saattoi laittaa kellot kaulaan. Kello on hyvä kapistus: sen kilkutus kertoo, ovatko eläimet rauhassa vai onko joku hätä. Äänen perusteella pystyy myös suunnistamaan eläinten luo katsomaan, kuinka ne voivat.
Huomenna olisi - vihdoin viimein - tarkoitus päivttää nettisivut ajantasalle. Kesän ohjelma rupeaa muotoitumaan, ja irkkubändi Isara on tulossa myös keikalle! Hauskaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti