Aika tuntuu nyt karkaavan jonnekin. Töitä ja puuhaa riittää ja valon määrä innostaa tekemään töitä pitkään. Nämä kevät-kesän nopeasti pitenevät päivät ovat kyllä mukavia - koko kasvukausi on edessä, ja joka päivä voi havaita kesän lähenemisen.
Tunneleilla mansikat ovat vaalentuneet ja saaneet jopa hiukan punaa poskiinsa. Satokausi alkanee kuitenkin vasta ensi viikon kuluessa - alkukevät, eli maalis-huhtikuu, oli sen verran viileä, ja sen jälki näkyy nyt. Toisaalta pelloilla mansikat ja vadelmat näyttävät olevan normi vauhdissaan, eli juhannuksen tienoolla alettaneen poiminta avomaalla.
Omenapuiden kukinta on tänä vuonna vaikuttanut melko runsaalta. Viileä ja tuulinen sää on toki vaikuttanut pölyttäjien lentoon, mutta toisaalta sitkeitä kimalaisia on lennellyt säistä huolimatta. Ja toki heti tuulen laantuessa myös muita lentelijöitä kukissa näkyy. Pörriäisten ja kaikkien pölyttäjien suosikkikukkija on kyllä vadelma - vadelman kukkiessa niiden riveistä kuuluu aikamoinen surina ja pörinä. Sitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti