Herukat kypsyvät

Herukkamaalla on alkanut punottaa: aikaisimman paikan punaherukat sekä kaikki valkoherukat ovat nyt kypsiä. Mustien ja vihreiden viinimarjojen kypsymiseen menee vielä noin viikon verran, samoihin aikoihin taitavat valmistua myös ensimmäiset karviaiset.

Mansikkakausi taitaa tässä piakkoin päättyä: penkit rupeavat olemaan varsin tyhjiä. Vatun kypsymistä on hidastanut kylmä sää, ja vattu on kypsynyt todella hitaasti. Nyt viikonlopuksi luvattun lämpimän sään myötä tilanne varmaan korjaantuu.

Papumaalta kerättiin tänään ensimmäiset härkäpavut sekä leikkopavut. Leikkopapua on meillä tänä vuonna kahdenväristä: punaisia sekä vihreitä. Niistä saa hauskannäköisiä ruokia. Tänään nostettiin myös valkosipuli. Kasvamassa meillä on ollut sellaista vanhaa, erittäin aromikasta talvivalkosipulia, jossa on isot kynnet.

Vattukausi alkaa

Sadetta on piisannut, ja nämä kaksi viimeistä aurinkoista päivää olivat aivan ihmeellisen oloisia. Nyt on palattu takaisin normaaliin, eli vesisateen määrä vaihtelee tihkun ja kaatosateen välillä. Tänä aamuna tosin oli kuivaa: pilvet olivat koko päivän alhaalla ja ilma oli raskas. Illansuussa ukkonen jyskäsi, mutta ei noussut onneksi kovin tähän päälle. Sadetta näyttävät myös sääennusteet lupaavan jatkoksi: matalapaineet tuntuvat vallanneen tämän Suomen ylisen nyt oikein kunnolla.

Mansikka rupeaa olemaan nyt loppusuoralla, mutta toisaalta vattua on alkanut kypsyä hyvää vauhtia. Nyt aluksi kypsyy Muskoka-lajike, Ottawaa kypsyy sitten vasta myöhemmin.

Kaikennäköiset muutkin marjat ovat alkaneet kypsyä: ensimmäiset herukat (punaiset ja valkoiset) on jo poimittu, samoin on kerätty jonkin verran saskatoonia ja pensasmustikkaa. Herukoita pääsee jo itsepoimimaan, saskatoonin ja pensasmustikan kohdalla menee vielä hteki ennen itsepoiminnan alkua.

Omenoita näyttäisi tulevan myös tänä vuonna, luumuja ei todennäköisesti tänä vuonna tule kovinkaan paljoa. Omenoista tulee ainakin valkeaa kuulasta ja antonovkaa sekä jonkin verran kaneleita ja bergiusta. Omenoista lisää n. kuukauden päästä, kun satoa pääsee arvioimaan paremmin.

Kainuunharmaspässi Topias ja sen tämän keväinen jälkeläinen Drontti ovat oppineet oikein krantuiksi: kaikkille ohikulkijoille mäkätetään, mutta sitten hyvin huolella valitaan, onko tarjottava pässin arvolle sopivaa. Edes hakamaan kaikki heinälajit eivät kelpaa. Hauskoja tapauksia kaikenkaikkiaan.

Sadetta piisaa

Sadetta on kyllä nyt tänä kesänä saatu myös viime kesänkin edestä. Sade on heikentänyt selkeästi mansikan laatua, ja poiminta ei ole enää yhtä helppoa kuin se oli vaikka viikko sitten. Toki marjamääräkin on nyt vähäisempi, eli sekin hidastaa poimintaa omalta osaltaan.

Perunaa ei vieläkään pysty nostamaan koneella, koko on edelleen liian pientä. Ehkä nyt, jos tulisi lämmintä, perunan koko kasvaisi sen verran, että nosto onnistuisi koneavusteisesti. Meillä on käytössä sellainen perunannostokone, joka hellävaraisesti nostaa perunan maan pintaan. Siikili on siksi vaikea tälle koneelle, että se on muodoltaan soikeaa: se luiskahtaa rullien välistä helposti pois.

Vattuaika alkaa varmaan ensi viikon lopulla, ja samoinhin aikoihin kypsyvät ensimmäiset herukat. Toivotaan, että vattuaika olisi kuivempi. Heinätkin ovat vielä tekemättä, eli niiden tekoa varten tarvitsisi myös tulla riittävän pitkä pouta.

Kiirettä ja hulinaa

Mansikkakausi on ollut nyt kiivaimmillaan, eikä edes tätä blogia tai netisivuja ole ehtinyt päivittämään. Tällä hetkellä poimitaan kaikkia lajikkeita: varhaismansikoiden (emily, jonsok) sato on loppusatoa, mutta kuten aina ne viimeiset marjat ovat kuin sokeria. Muissa lajikkeissa on vielä ihan mukavasti marjaa: sateet ovat toki tehneet tuhojaan, mutta hyviäkin marjoja vielä on joukossa.

Muitakin myytäviä on myös kovasti tulossa: Vadelmassa on jo isoja raakileita, ja varmaankin parin viikon päästä syödään ensimmäiset vatut. Samoin sokerimaissi on varsin pitkällä: ensimmäisen lajikkeen poiminta alkanee n. 2 - 3 viikon päästä. Herneen kohdalla on nyt ollut hiukan taukoa, mutta pian sitä on taas. Papu alkaa pian kukkimaan, joten ne valmistunevat heinäkuun loppupuolella. Pavuista meillä on kylvettynä sekä leikkopapuja että härkäpapuja. Tällä hetkellä myös vehnä on kauneimmillaan, jos ajattelee kuivausta: nyt tähkät näkyvät selvästi, mutta kasvi on vielä kauniin hennon vihreä.

Sateet ovat tosiaan olleet haitaksi marjoille, mutta toisaalta sateet ovat olleet hyviä nurmen kasvulle. Kaikki laitumet ovat taas paremmassa kasvussa. Pässeistä on tullut jopa kranttuja: kahdella eri laitumella olisi tarkoitus, että pässit söisivät villivattua. Villivatun syöminen olisi siksi tärkeää, että siitä saattaa levitä tuholaisia tai tauteja viljelyksille. Yleensä vattu on lampaan herkku numero 1, mutta nyt nämä pässit ovat päättäneet, että vattua ei syödä. Olisikohan tähän aikaan vuodesta vatussa jokin maku, mikä ei ole lampaan mieleen? Tämä pätee esimerkiksi nokkosen kohdalla: lampaat syövät nokkosia vasta sitten, kun ne alkavat tuleentua. Ilmeisesti nokkonen ei ole silloin enää niin pisteliäs.

Kypsää, kypsää

on nimittäin mansikkapelloissa: nyt rupeavat jo kaikkein myöhäisempienkin lohkojen mansikat ja myöhäisimmät lajikkeet kypsyä. Tälle viikolle luvatut helteet tulevat entisestään nopeuttamaan mansikan kypsymistä. Yhtään vettä ei enää nyt tällä erää kaivattaisi, varsinkaan näin lämpimällä säällä.

Sadetta!

Nyt pitkästä aikaa sataa! Tuntuu, että jo eilisen tihkumisen jälkeen kasvillisuus virkistyi ja vihertyi joka puolella. Tihkuminen kasteli myös maanpintaa sen verran, että nyt iltapäivästä alkanut tasaisempi sade imeytyy hyvin maaperään. Tämän kaltainen sade ei ole myöskään ongelma mansikalle: jatkuva sade pitää harmaahomeen itiöt maassa, ne eivät pääse lentämään mansikoihin. Sää on myös tällä hetkellä liian viileä homeen itämiseen. Lisäksi tuulee jonkin verran, joka myös omalta osaltaan kuivaa marjoja.

Mansikkaa on nyt helppo noukkia: marjat ovat isoja ja niitä on mukavasti jo kypsynyt. Tällä hetkellä poimitaan emilyn, jonsokin, polkan ja koronan lisäksi sengaa (senga sengana). Vattukin näyttää tulevan tänä vuonna reilusti heinäkuun puolella: kevään lämpö on kirittänyt sen kehitystä reilusti.

Juhannuksen kukkaloistoa ja isoja mansikoita

Eilen aloiteltiin, ja tänään jatkettiin mansikan keräystä viime vuonna istutetuilta mailta. Lajikeina siellä nyt marjovilla mailla ovat polka ja korona. Ihan ensimmäisenä vuonna marjat ensimmäiset marjat ovat todella suuria: kasvusto on silloin nuorta, ja toisaalta vanha, edellisvuotinen kasvusto ei hidasta alkuun lähtöä juuri lainkaan keväällä. Aina on yhtä mielenkiintoista se, että mansikkaan ei ihan heti kyllästy: nämä uudet lajikkeet ovat olevivaan niin hyviä, vaikka silloin kuin söi aikaisempia lajikkeita, emilyä ja jonsokia, ne olivat maailma parhaan mansikan makuisia. Onneksi on vielä kolme muuta lajiketta tulossa: senga sengana, hiku ja bounty.

Vadelmapuskissa käy tällä hetkellä kova kuhina, aivan kuin koko kasvusto olisi motorisoitu pienen pienillä tuulettimilla. Syy ääneen on kukinta: vattussa on nyt runsaasti kukkia, ja kaikki mahdolliset pölyttäjä hyönteiset ovat liikkeellä. Välillä siellä kävelless tuntuu, että erilaisilla ötököillä on suorastaan vaikeaa lentää, koska ne ovat imeneet niin paljon mettä kukista ja lisäksi keränneet siitepölyä vähän kuorman päälle. Varsinkin mehiläiset ovat tästä tyyppiesimerkki.

Luonnonkukat ovat muutenkin nyt täydessä loistossaan: olemme yrittäneet säästää ojanpientareiden päivänkakkaroita ja muita luonnonkukkia, ja siksi myöhästäneet pientareiden niittoa, jos vain se on mahdollista. Joillakin paikoin tästä on selvästi seurannut mm. päivänkakkaran runsastuminen. Lupiini, vaikka kaunis kukka onkin, ei onneksi ole tässä meidän kohdalla kovasti runsastunut. Lupiini on myös siksi hankala, että ilmeisesti se aiheuttaa helposti myrkytyksiä lampailla -toki silloin sen syöntimäärän tulee olla melko suuri. Tänä vuonna myös juhannusruusuissa oli muutamia kukkia jäljellä juhannuksena, vaikkakin juhannusruusut tässä meillä kukkivat yleensä juhannusta edeltävällä ja sitä edeltävällä viikoilla komeiten.

Sääennusteet lupailevat sadetta ja viileää keliä ensi viikolle, tai ainakin epävakaista. Huomispäivän pitäisi olla olla vielä poutainen, minkä jälkeen sään pitäisi viilentyä. Eri sääennusteet näyttävät olevan myös melko saman suuntaisia, eli ehkäpä nyt saamme myös hiukan sadetta. No, satoi tai paistoi: nyt on niin kuivaa, että täytyy sataa todella paljon, ennen kuin kastelun voi keskeyttää.

Nyt on myös kaikki pässikaritsat vierotettu, jäljellä on enää pari uuhikaritsaa vierottamista odottamassa. Uuhien kohdalla ei ole ihan niin kova kiire kuin pässeillä: jo muutaman kuukauden ikäinen pässi voi astua uuhia. Varsinkin nuo harmakset (ja muutkin suomenlampaat) ovat ahkeria siinä suhteessa, liharotulampailla ei nyt ole niin kiire vierotuksen suhteen.