Kesän kynnyksellä

On vaikea sanoa, onko kesä jo alkanut vai ei: pääskyset ovat jo toki viheltäneet taivalla jo kauan, mutta toisaalta se kesän ensimmäisen mansikka on vielä syömättä ja ensimmäinen uusi pottu keittämättä. Puiden lehdet rupeavat olemaan täysikokoisia, mutta vielä sellainen kesän syvä vihreys ei vielä väritä lehtiä: varsinkin koivut näyttävät vielä melko vaaleilta, ja ovatkin vielä pehmeäköjä ja salaattiin sopivia.

Näillä näkymin näyttäisi siltä, että kesän makuun - eli maistelemaan ensimmäisiä mansikoita ja uusia perunoita - päästään reilun viikon kuluessa.

Nyt viikonlopuksi on ennusteissa luvassa melko koviakin halloja, joten nyt viime päivien ajan valmistauduttu hallan torjuntaan. Joskus kuulee kummastelua siitä, että miksi hallaa ei pystytä torjumaan, jos hallavaroitus tulee iltauutisten säätiedotteessa. Meillä hallaaan varautuminen vie n. 2 - 3 päivän työn, mistä syystä sääennusteet, niiden tarkkuus ja ennusteiden jatkuva seuranta on osa hallantorjuntaa...no, kaikkien muidenkin töiden suunnitteluun vaikuttaa säätila, eli jos sääennusteisiin meillä on oikea intohimo. Uusi ennuste kun päivittyy 3 - 4 tunnin välein, ja sadetutkakuvat puolen tunnin välein. Hallantorjunnassa käytämme harsoja ja sadetusta: valittu menetelmä riippuu kasvukauden vaiheesta (eli siis kasvien kehitysvaiheesta) ja ennustetusta hallan ankaruudesta. Nyt ensi yötä ajatellen kaikki on muuten saatu järjestykseen, vielä täytyy tarkistaa sadettimien toiminta. Hallan ankaruutta pystyy ennustumaan näin illan kääntyessä yöksi, kun seuraa lämpötilan laskua ja laskun nopeutta. Ihan aina ei toki pelkästään lämpötila kehitys riitä, joskus pilvet, tuulet tms voivat muuttaa tilannetta dramaattisesti.

Niin, silloin edellisellä kerralla blogia päivttäessä samalla tavoin oli hallantorjunta ajankohtaista. Silloin ei hallaa syntynyt, vaikka ennusteet niin näyttivät.

Hallanvaaraa

Ensin kukkintakatsaus: mansikoiden kukinta on jo hyvällä mallilla, ja aikaisimmissa lajikeissa on jo raakileita havaittavissa. Perunan varret ovat jo paikoin kookkaita, ja herneenvarretkin venyvät silmissä. Omenapuiden kukinta on kääntymässä loppupuolelle.

Sää on ollut nyt varsin viileä ja epävakainen, mikä on ollut hyvä juuri istutetuille taimille. Viileä sää on ehkäisee osaltaan myös erilaisetn kasvitautien leviämistä, mikä on myös hyvä. Halloilta on toistaiseksi säästytty, mutt nyt tulevaksi maanantain vastaiseksi yöksi on luvattu hallaa. Pilevt ovatkin nyt illansuussa kaikonneet taivaalta muutamaa hattaraa lukuunottamatta. Ilman lämpötila on kuitenkin vielä melko korkea, joten ankaralta hallalta vältyttäneen.

Tällä hetkellä suurin työllistäjä istututusten jälkeen on perkaaminen, joita on jo hiukan ehditty aloittamaan. Ruohonleikkuutakin piisaa, viileä sadesää on räjäyttänyt ruohon kasvun.

Suvi tuli

Suvi on nyt sitten alkanut jo muutama päivä sitten: pääskyset lentelevät taivaalla huudellen hyönteisten perässä. Istustustyöt ovat edenneet nyt mansikkaan, ja suurin piirtein puolet mansikantaimista on nyt maassa.

Varhaisimmat mansikat ovat nyt täydessä kukassa, samoin osa päärynöistä aloittelee jo kukintaansa. Kotipihan kirsikatkin ovat avanneet kukkia, muutama paleltunut oksa toki niissä on. Myös saskatoon-pensaat ovat parhaimmillaan täynnä vitivalkoisia kukkia.

Herneet ja perunat puskevat myös jo kovasti vartta, samoin sekä valkosipulit että tavalliset sipulit ovat hyvässä kasvussa. Jopa maissi on itänyt.

Kasvuhuoneeseen ei nyt kuulu kummia: toisen kylvöksen siemenet ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa, ja ovat suurin osa jopa itäneetkin. Muutamassa aiemmin kylvetyssä kennossa (jossa kävi siis jyrsijä aterioimassa) on myös muutama terhakka taimi kaikesta huolimatta.

Kevätkiirusta

Tiedättekö, mikä on varma tapa saada sadetta aikaiseksi? No, tietysti näin keväällä alkaa satamaan, kun kastelujärjestelmä viritettään toimintaan talven jäljiltä. Näin kävi taas tänäkin vuonna: nyt kuluvan viikon alkupäivinä viriteltiin pumppu ja kastelujärjestelmä täyteen toimintaan, ja seurauksena oli sadetta ja sateinen sääennustus. Sittemmin sääennustus ja säätila vaihtui nyt vallitsevaan helleaaltoon, mikä toisaalta ei sekään ole paras mahdollinen sää: uuden vadelmamaan istutus on saatu nyt päätökseen ja nyt on vuorossa mansikan taimien istutus.

Lämmöstä on toki ollut hyötyä noin yleisesti kasvien kehitykselle: vihdoinkin, hiukan vettä saatuaan ja nyt lämpöä, laitumet ovat alkaneet puskea kunnolla uutta ruohoa. Lampaiden siirto laitumille on siis alkanut, ja kyllä kaikki päkätit varmaan vihreän syöntiin siirtyvätkin. Tähän asti lampaat ovat saaneet pääsääntöisenä karkearehunaan heinää, ja ainoastaan himpun verran vihreää maistiaisiksi.

Lehtipuiden silmut ovat kehittyneet huimaa vauhtia viime päivien aikana, ja koivussa on nyt hiirenkorvat. Hedelmäpuiden silmut puhkeavat pian, joiten piakkoin voi omenamaalla ihailla kukkaloistoa.

Mahnalasta kävivät vierailulla koululaiset nimeämässä tiput, jotka haudottiin pikku hautomakoneella koululla. Tiput saivat nimet: TNT, Laku, Tipu, Lunna -ja viides nyt unohtui, mutta eikähän se muistu pian taas mieleen. Koululaiset olivat tehneet myös hienot nimikyltit.

Viikonloppuna on tiedossa mansikanistutusta, aidantekoa ja aidankorjausta, kylvötöiden suuunnittelua, taimien kastelua sekä pellolla että kasvihuoneessa, muovin vetoa....jaa -a, touhua taitaa riittää tällä hetkellä enemmän kuin edes muistaa. Tähän aikaan vuodesta on kuitenkin se mukavuus, että päivät pitenevät joka hetki, ja joka päivä näkee jotain uutta. Tämän päiväinen uusi luontohavainto on valkovuokko, joka on nyt alkanut kukkimaan pihamaalla. Krookukset ovat myös paikoin yllättäneet runsaalla kukinnallaan. Kotipihan parsapenkissä ei vielä näy elon merkkejä, toivottavasti parsan juurakot eivät ole päätyneet parempiin suihin.

Kutsumaton vierailija kasvihuoneessa, osa 2

Edellisessä osassa kasvihuoneen ensimmäinen kutsumaton vierailija päätti päivänsä räpsässä herkuteltuaan ensin kurpitsan ja kurkun siemenillä luvattomasti. Sitten siemenet kylvettiin uudestaan, ja varmuuden vuoksi räpsät viriteltiin taas. Mutta: tästä varmuustoimenpiteestä huolimatta kasvihuoneessa oli käynyt uusi kutsumaton vierailija samoissa puuhissa, eli kaivamassa kylvetyt siemenet ylös kennoista ja syömässä ne. Tästä syystä loukkujen määrä on lisätty, mutta tekijää ei ole toistaiseksi saatu kiinni.

Keikkuva kevät

Kevään tulo on ollut keikkuvaa: huhtikuun puoleen väliin asti sää oli varsin lämmin, mutta huhtikuun loppupuoli oli selkeästi viileä. Viileä sää on hidastanut kasvien kehitystä - tuntuu kuin kasvit odottasivat muutamaa vesipisaraa ja hiukan lämpimämpää keliä. No, nyt tulevaksi viikonlopuksi on tiedossa reilusti sadetta ja ensi viikolle odotettavissa on lähes hellekelejä.

Viileydestä huolimatta kevättyöt ovat edenneet normaalissa rytmissään. Perunan istutus rupeaa olemaan jo loppusuoralla, samoin herneenkylvöt. Kesäkukkia ja vihanneksia on kylvetty myös. Kasvihuoneessa kävi vain vieras syömässä ensimmäisen erän kurpitsan siemeniä: myyrä oli kaivanut joka ikisen potin läpi, ja syönyt kaikki siemenet. Mistäkö tiedämme, että oli juuri myyrä? Siemenet kylvettiin uudestaan, ja kennojen päälle laitettiin räpsä. Seuraavana aamuna räpsästä löytyi sitten myyräpaisti. Sittemmin ei ole vieraita näkynyt, toki jätimme räpsät sinne kennojen päälle varmuuden vuoksi.

Kylvötöiden lisäksi on korjailtu aitoja, jotta lampaat saataisiin mahdollisimman pikaisesti laitumelle heti, kun ruoho on kasvanut riittävän pitkäksi. Toinen valmistelun alla oleva asia on valmistautuminen mansikan ja vadelman istutukseen, eli siis on haettu aiemmin tilattuja tavaroita, muokattu maata ja korjattu koneita. Maalaamista olisi myös tarjolla, ja sitä tehdäänkin heti kun sää ja muut työt sallivat.

Kevät on siis tullut, vaikkakin keikkuen. Iltaisin mustarastaat laulavat pihapuissa, ja illanhämärtyessä kuulee pöllön huhuilua. Pääskysiä ei ole vielä kunnolla näkynyt, eli kesää vielä odotellaan.

Kylvö- ja istutustöitä

Viimeisen blogikirjoituksen jälkeen kevättyöt pamahtivat täyteen vauhtiin. Mansikat on nyt saatu harjattua, osa perunasta istutettua sekä herneen kylvöjä on saatua aloiteltua. Samoin auringonkukan siemenet on vähiin päin kylvetty ja sipulin istutus on saatu päätökseen. Harmillisesti sää on nyt muuttumassa epävakaiseksi, mikä hidastaa kylvötöiden etenemistä, vaikka toisaalta nyt jo kylvetyt ja istutetut kasvit varmasti kosteammasta säästä hyötyvätkin. Epävakainen sää toisaalta tuo taivalle pilviä, mikä vähentää hallaöiden ja yöpakkasten riskiä. Tämä viimeksi mainittu on kyllä ihan miellyttävää, kun ei tarvitse pelätä kylmien öiden aiheuttamia tuhoja (ja yrittää torjua niitä). Hallantorjuntaa kyllä varmaan vielä on myöhemminkin tarjolla riittävästi.

Kevät on luonnossa edennyt mallikkaasti: sinivuokot ovat nyt pihamailla kauneimmassa kukassaan, ja nurmet vihertävät jo. Puiden ja pensaiden silmut ovat pullistuneet, ja varmaan pian voi ihailla ensimmäisiä hiirenkorvia.