tiistai 6. marraskuuta 2018

Kohti pimeyden ydintä

Marraskuun alussa julkaistussa Helsingin Sanomien kuukausiliitteen numerossa kerrottiin keskimääräisesti marraskuun 26.päivän olevan vuoden pimein päivä: aurinko paistaa keskimäärin alle tunnin eikä valoisan ajan mitta ylitä seitsemää tuntia. Lumen tuoma valoisuus on olematonta - ollaan siis lähentymässä pimeyden ydintä. Pimeyden ydintä hallitsi kreikkalaisessa mytologiassa Haades. Muinaiset kreikkalaiset kuitenkin unohtivat kuvata  sen alimman pimeyden luolan - byrokratian - joka ympäröi marjanviljelijän tähän aikaan vuotta, aina kevään korvalle asti. Jos kaiken byrokratian voisi muuntaa energiaksi, olisi ehtymättömän energian lähde jo löydetty vuosikymmeniä sitten. Ikävä kyllä byrokratiaa ei ole valjastettu energian lähteeksi, vaan "bitinmakuinen" on marjanviljelijän suu tähän aikaan. Suurin osa byrokratiasta hoituu nykyään netin välityksellä - ikävä kyllä vain netti takkuaa ehtoopäivisin täällä maalikylien ulkopuolella. No, ehtiipähän juoda useamman kupin kahvia tai teetä ja lämmittää saunan,  samalla kun odottelee sivujen latautumista.

Facilis descensus Averno:
Noctes atque dies patet atri ianua Ditis;
Sed revocare gradum superasque evadere ad auras,
Hoc opus, hic labor est.


"Bittien makuisen" marraskuun kuluessa toki myös ulkona tulee puuhailtua. Mikään ei ole jäätynyt vielä maahan kiinni, eli erinäisiä putkia ja mutita tavaroita ollaan keräilty talven alta pois. Mansikoiden päällä on talviharsot. Omenat ja pensasmustikat on eristetty rusakoilta suojaan omiin aitauksiinsa.

Labor improbus omnia vincit

Latinankieliset sitaatit on lainattu Vergiulukselta.