Tässä kohtaa vuotta eletään hyvin jännittäviä aikoja. Ainakin näin on, jos vanhan kansan ennustuksia lukee. Viimeksi kuluneet kaksi yötä ja nyt tämä tuleva on ns. vanhat suviyöt. Näistä ensimmäinen, eli siis 23.4. edeltävä yötä on kutsuttu myös huutoyöksi. Ja miksi näin - tässä sepustus selityksestä.
Huhtikuun 23.pv on Jyrkin eli Yrjön nimikkopäivä, eli silloin on aikanaan muistettu Pyhää Yrjöä. Tämän 200-luvulla eläneen marttyyrin alkuperäinen nimi, Georgius, tarkoittaa itseasiassa maanviljelijää. Pyhältä Yrjöltä, eli kansanomaisesti Jyrkiltä, on pyydetty karjansuojelua huhuilemalla aattoyönä: " Pane Yrjö koiras kiinni, älä laske laitumelle" tai vaikkapa: "Pyhä Jyrki syöttäjä, pane hukat kiinni". Karja on ollut aikanaan talon kallein varallisuus, ja suurpedot taas suurimpia uhkia niille. Huhtikuun lopulla kotieläimet päästettiin metsälaitumille, ja taikateoin yritettiin niille loitsia laidunrauha. Huhtikuun 23.pv vastaisesta yöstä on ennustettu heinävuotta - kylmä yö on huono enne, mutta nyt ollutta yötä ei voi kovinkaan kylmänä pitää. Sinänsä kylmää vuotta ennustaa se, että jo ennen Jyrkin päivää oli Suomessa paikoin ukkosia. Onneksi meille ei ukkosta noussut, eli heinävuodesta pitäisi tulla hyvä ja Jyrkin yön ennustuksen mukaan suhteellisen lämmin.
Huhtikuun 24.pv on Alpertin nimipäivä, ja sitä edeltävä yö ennustaa viljasatoa. Yö oli suhteellisen lämmin, vaikka tuuli kääntyikin tuulemaan pohjoisvoittoisesti. Pohjoistuuli ei ole hyvä ennusmerkki, vaan se povaa heikkoa viljasatoa.
Tämä kolmas suviyö, Markuksen nimipäivää edeltävä yö, on ennustanut marjavuotta. Marjat ovat olleet aikojen alusta tärkeä osa Suomenniemellä asuneiden murkinaa, minkä vuoksi oli oleellista tietää sadon onnistumisen ennusmerkkejä. Hyvää nyt vallitsevassa säässä on se, että yöstä näyttää tulevan lämmin. Toisaalta taas tuo enimmäkseen pohjoisesta puhkuva tuuli ei ole hyvä ennusmerkki. Aika näyttää, kumpi ennusmerkki pitää paikkansa tänä kasvukautena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti