Niinhän siinä kävi, että päivästä vierähti seuraavaan päivään ja iltaan, ennenkuin tätä blogia ehti päivittämään. Tällä säällä - eli lämpöisellä ja aurinkoisella - kasvien kastelu juoksuttaa ympäri peltoja. Peruna kastellaan meillä päältä sellaisella traktriin kiinnitettävällä, mutta itsekseen kulkevalla kastelulaitteella. Automaattisuudestaan huolimatta ei se ihan huoleton ole, ja aina yhden kaistan kastelun jälkeen se pitää siirtää seuraavaan paikkaan. Monilla kasveilla meillä on käytössä ns. tihkukastelu, jossa kasteluvesi johtetaan sellaisella tahallan vähän reikäisellä putkella suoraan kasvin juurelle. Kasvihan ottaa tarvitsemansa veden ja ravinteet juuristonsa avulla, ja mitä tarkemmin ne saadaan juurien ulottuville "syötäväksi", sitä paremmin kasvit voivat.
Mansikkaa keräämme lähes päivittäine pieniä määriä, mutta pikkuhiljaa määrät ovat lisääntymään päin. Muista tuotteista saatavilla on nippusipulia ajoittan, perunan kanssa mennee reilu viikko.
Lampaita on tässä pikku hiljaa siirtynyt kesätöihinsä. Lammas on varsin tehokas pakkaus liiallisen ruohon hävittämisessä, ja samassa maisteluprosessissa menevät myös erilaiset pensaat ja monia muunkin sorttisia kasveja. Lampaat ovat myös usein varsinaisia kulinaristeja: niille maittavat tietyt kasvin osat paremmin kuin toiset. Vuosia sitten meillä oli yksi pässi, joka rakasti erityisesti timotein tähkiä - muut osat, eli korret ja lehdet se jättikin syömättä, jos ei eritoten ollut lisäämättä heiniä pässin haluamassa tahdissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti