Lunta tulvillaan....

... on raikas huhtikuun sää. Pääsiäistä on vietetty tänä vuonna varsin lumisissa ja talvisissa tunnelmissa. Tänään satoi märkää ja painavaa lumisuttua koko päivän, mutta onneksi eilen oli vielä komea talvisää. Joutsanolaisen vanhan kansan viisauden mukaan nimittäin kaunis pääsiäisaamun sää ennustaa hyvää marjavuotta. Sääennusteden muukaan lämpeneminen on tulossa pikapuoleen. Saattaa olla, että varsinainen kevät jää lyhyeksi ja terminen kesä alkaa pian - tai sitten ei.

Tunneleilla työt ovat olleet jo useamman viikon kovassa vauhdissa, ja osassa tunneleista on jo mansikat istutettuina. Harsot ja tunnelin muovi keräävät uskomattomasti lämpöä - kasvihuoneilmiön voi havaita käytännössä hyvin. Tuoreita mansikoita on siis tulollaan - ja kyllähän juhannuksin taas taitaa lähestyä. Mansikoita saadaa kyllä jo ennen juhannusta.

Tässä tuoreita odoteleessa kannattaa popsia marjoja pakkasesta.  Meillä on myynnissä mansikkaa, vadelmaa ja pensasmustikkaa pakasteena, eli jos marjanhimo iskee ja pakastin ammottaa tyhjyyttä, niin meiltä on saatavana täydennystä. Yhteyden saa helpoiten nettilomakkeella tai pirauttamalla p. 0400 - 625 636. Parhaiten meidät saa kiinni ma - pe klo 11 - 14. Kierrämme myös aktiivisesti Pirkanmaan REKOissa, joista on saatavana lisätietoa facebookissa jokaisen ryhmän omalla sivulla.

Termistä kevättä odotellessa

Päivän pituus on jatkanut kasvuaan, ja lumen valkeus vielä edistää valon levittäytymistä. Huikean kauniita kevättalven päiviä onkin nyt ollut - toki tässä jo hiukan odotellaan malttamattomana termisen kevään alkua. Terminen kevät alkaa silloin, kun keskilämpötila on pysyvästi nollan yläpuolella. Kevät on vuodenajoista lyhin: termisen kevään alusta kuluu yleensä pari-kolme viikkoa siihen, että pelloilta on lähtenyt lumi ja reilu kuukausi-puolitoista lumen lähtöön metsistä. Terminen kesä alkaa, kun keskilämpötila kohoaa pysyvästi yli +10ºC. Huomennahan on myös kevätpäiväntasaus, ja loppuviikosta Marian päivä. Vanhan kansan sanontojen mukaan Marian päivästä "reet laitetaan naulaan", eli alkaa kelirikko ja reellä ei enää pääse kulkemaan. Saa nähdä, joko siis ensi viikon aikana mennään vauhdilla kohti keväöttä - varsin pitkä talvi tästä on muotoutunut tähän mennessä.

Kevättä tai ei - tunneleilla puuhastellaan jo, ja pian päästään istutuspuuhiin. Muutama liian kylmä yö on vielä ennusteissa, mutta auringon lämpö tuntuu jo hyvin tunneleissa. Omenapuiden leikkauskin rupeaa olemaan nyt ajankohtaista. Joskus omenapuita on voinut leikata jo heti alkuvuodesta, mutta onneksi tänä vuonna ei tohdittu eikä ehditty sitä aloittaa - sen verran kovia pakkasia helmikuun lopulta alkaen on ollut.

Hämeenkyrön Plikka 2018 kiittää!

Hämeenkyrön Plikka 2018 kiittää LC Kyröttäriä - saamani huomionosoitus on hämentävä - enhän minä - hämeenkyröläisen punaniskan Hämeenkyrön kuntaluettelonumeroinnin mukaisesta naapurikunnasta hakema pahansisuinen akka - edes ole alun perin hämeenkyröläinen. Mutta ehkä tuo kyröläisisäntä jotain samansieluista näki - ihmisessä, jonka ensimmäisiä sanoja ovat olleet "minä itte".

Hämeenkyröläisethän tunnetaan härkäpäisyydestään, josta he ovat myös ylpeitä. Kurin ja järjestyksen totetuttaminen ei ole ollut helppoa historian kuluessa Hämeenkyrössä. Hämeenkyrön historia – kirjoissa on monia esimerkkejä kyröläisestä sarvipäisyydestä. Esimerkiksi 1830-luvulla kyröläiset pitivät omia, silloisen lainsäädännön mukaan laittomia markkinoitaan miten halusivat. Nimismies Grönhagenin lato poltettiin v. 1824 ja hänet uhattiin murhata, jos hän hoitaisi virkaansa yhtä vakavasti kuin siihen asti. Kihlakunnanvouti Rosendahl kirjoittikin maaherralle ” rahvaan olevan epätavallisen röyhkeää ja omapäistä. Esimerkkinä Rosendahl mainitsee myös sen, kun hautausmaata oli edellistalvena täytetty hiekalla maaherran määräyksestä, olivat jotkut talonpojat vieneet hiekkaa myös hänen niitylleeen, joka oli lähellä hautausmaata. Tämän vuoksi kihlakunnanvouti Rosendahl pyysi maaherralta vähintään kahta komppaniaa sotilaita talveksi, jotta ihmiset huomaisivat esivallan olemassaolon. Pyyntöön ei suostuttu – liekö tieto kyröläisten omapäisyydestä levinnyt ja esivallan taholta oletettu, ettei siihen sotilaiden majoittumisella paljoa vaikuteta. Sarvipäisyys, oman näkemyksen seuraaminen lienee ollut kautta vuosisatojen hämeenkyröläisen mielenlaadun tunnusmerkki.

Samantapaisesti yhdysvaltalainen runoilija, esseisti ja humanisti Walt Whitman kirjoitti 1800-luvulla: Vastusta paljon, tottele vähän. Täydellinen totteleminen on orjuutta.

Vastustaminen ei tarkoita vastarintaa, vaan kyseenalaistamista. On vaadittava perusteita. On vaadittava eri näkökulmien esittämistä ennen synteesiä. On uskallettava astua esiin ja kerrottava asioita, joita on saatettu unohtaa tai sivuuttaa. Niitä, jotka ovat eri mieltä kuin itse, on kuultava – ei tuomittava. Maailmamme syntyy mielissä ja maailmoja on yhtä monta kuin mieliä.

Erilaisten kuplien, omien pienien maailmojen syntyminen on nykyäään aiempaa helpompaa – Piilaksossa luodut sähköiset algoritmit säätelevät meille esitettyä tietoa, jos emme itse aktiivisesti etsi muuta. Ghettoituminen omiin kupliin estää vapaan ajattelun, oppimisen ja kehittymisen. Sattumalle, ennakoimattomuudelle jää vähemmän mahdollisuuksia muuttaa asioita.

Sattuma minut tänne viskasi, ja tällaisena Hämeenkyrön Mahnalaan sattuman viskaamana emäntänä otan kiitollisena vastaan tämän huomionosoituksen – koen kuitenkin, että tämä palkinto annetaan samalla kaikille hämeenkyröläisille maatilojen emännnille.

Maatalous on muuttunut, mutta emäntä on aika monelle isännälle yhä edelleen ”tarpeellinen kappale huoneenhallituksessa” - jotenkin niinhän Kivi kirjoittaa Seitsemässä veljeksessä Juhanin toteamukseksi.

Näin naisten päivänä on hyvä muistaa, että Emännällä on aina ollut arvonsa ja asemansa merkkin talon avaimet vyötäisillään. Emännät ovat siis olleet sananmukaisesti avainhenkilöitä maataloissa.

Kiitos LC Kyröttärille!

On pakkasta pidellyt

Helmikuuu on kulunut varsin talvisen sään vallitessa, ja nyt loppu kohti keli on vain karhentunut. Erityisesti eilen sää tuntui varsin raikkaalta, kun kävi vielä viima. Onneksi mansikat ovat harsojen ja paksun lumipeitteen alla talviunilla, eivätkä muutkaan kasvit ole vielä aloittaneet kevääseen valmistautumista. No, jos vanhaan sanontaan on uskominen, nyt ei pitäisi olla helmikuun helliä tuulia maaliskuulla maksussa eli maaliskuussa pitäisi kovilta pakkasilta välttyä, sitten kun ne nyt hellittävät. Sääennusteen mukaan vielä muutamia päiviä jatkuu varsin rapsakka sää.

Omenapuiden leikkuuta ei siis vielä ole saatu alkuun - tämän hetkisen ennusteen mukaan ehkä jossain puolessa välissä kuuta voisi aloitella. Tunneleilla on puuhailtu - tavoitteena on saada ne kuntoon piakkoin, jotta päästään istuttamaan mansikoita. Tunneleissa rupeaa olemaan jo varsin lämmin: aurinko lämmittää, ja muovi edistää lämmön kertymistä. Tunneleissa ei myöskään ole lunta sisällä, joten musta maa imee myös tehokkaasti auringon lämpöä. Tunneliviljely on siis aurinkoenergian passiivista valjastamista parhaimmillaan - auringonlämmön taltiointi ei vaadi koneita.

Säännöllisen epäsäännöllisesti ollaan kierretty myös Pirkanmaan REKOissa nyt talvella - myynnissähän meillä on nyt mm. pakastemarjoja (mansikkaa, vadelmaa ja pensasmustikkaa) sekä omenamehua ja marjamehuja. REKOilun välissa -  tai jos ei ehdi niitä jaosta hakemaan - voi tuotteita hakea täältä meiltä Mahnalasta. Marjojen syönti kannattaa kaikissa muodoissa: tuoreena, pakasteena, pirraana, kiisselinä, puurona, soseema.... tässä linkkin yhteen viime syksyiseen juttuun marjojen terveysvaikutuksista: https://yle.fi/uutiset/3-9763383

Vahtivuoro

Onpa aika vilahtanut lennossa! Yleensä tähän aikaa vuotta on ollut melko rauhallista, ja päivät ovat täyttyneet lähinnä paperitöistä ja karitsointien valvomisesta. Tämä vuosi on vierähtänyt käyntiin varsin poikkeuksellisesti: kaivinkoneet myllääväät ja vonkuvat joka puoella, kun saman aikaan tehdään asemakaava-alueen katuverkostoa, tietöitä ja viemäriverkostoa. Osa töistä on käynnissä suorastaan pihassa tai rakennusten välittömässä läheisyydessä...kaivauksia täytyy siis jonkin verran seurailla, etenkin näiden vanhojen rakennusten liki myllerrettäessä täytyy tilannetta seurailla tarkkana. Vahdissa ollaan siis oltu, ja toistaiseksi isommilta vahingoilta on vältytty. Kesään mennessä Maisematien ympäristö tulee olemaan varsin erilainen - paremmuuden entiseen maisemaan voi jokainen itse nähdä. Luonto toki muuttuu monien vielä monien vuosien ja vuosikymmenten ajan, toivottavasti vain alueen omalle ketokasvillisuudelle annetaan mahdollisuus kasvaa uudestaan. Täytyy toivoa, että maanrakentajat estävät toimillaan myös vieraslajien leviämisen tänne, koska niitä ei tässä meidän kohdalla ole ollut. Vieraslajeista aggressiivisin ketokasvillisuuden hävittäjä on lupiini.  Sen kauneuden päihittävät moninkertaisesti ketoneilikat, tervakukat, kissankellot, pietaryrtit, päivänkakkarat, kissankäpälät ja lukuisat muut kotoperäiset kasvit, jotka ovat tässä kohdassa tähän asti olleet valtavirran kasveja.

Karitsoinnit ovat myös edenneet vauhdikkaasti tammikuun ajan, ja melkein heti vuoden vaihteen jälkeen on karitsoita putkahdellut maailmaan. Mustia ja mustan-kirjavia on taas runsaasti, samaten jokunen harmaakin joukossa on "normaalien" valkoisten karitsoitten lisäksi.

Sormet syyhyäisivät jo päästä omenapuiden kimppuun, mutta vielä pitäisi malttaa hetki. Helmikuu voi olla kylmä, ja kyllähän maaliskuullakin voi olla kovia pakkasia. Omenapuiden talvehtiminen voi olla huonoa tänä talvena: viime kesänä lämpösummaa kertyi varsin vähän, ja puut eivät välttämättä ehtineet talveentua kunnolla. Tämä voi näkyä heikkona talvehtimisena, vaikka tähän asti talvi ei olekaan ollut liian ankara.

Kesän lähestymisen huomaa myös siitä, että puhelin pärisee kesätöitten kyselijöiden soitoista. Tänä vuonna nuoret ovat olleet erityisen aktiivisia, ja olemmekin saaneet jo valittua ensi kesän kesätyöntekijät näin ennätysaikaisin. Kiitos kaikille hakijoille!

HYvää joulua ja onnea uudeksi vuodeksi!

" ...ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin. Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin...." runoili Topelius Collanin säveltämässä "Sylvian joululaulussa". Tänään jouluaatonaattona oli joulukuusisafari, ja metsäkuuset ovat matkanneet koristamaan koteja - meillekin kuusi tuotiin nyt illan suussa ja huomenna laitetaan lampolaan kuusi.

Marjatilalla hiljennytään nyt joulun viettoon ja uuden vuoden odotteluun - toki välipäivinä REKOillaan ja Puimasuulilla tänä vuonna ollaan vielä torstaina ja perjantaina. Mutta tässä vaiheessa haluamme toivottaa kaikille oikein hyvää joulun aikaa sekä onnea uudeksi vuodeksi! Kiitokset kuluneesta kaudesta ja vuodesta - ensi vuoteen!

Valkeaa joulua odotellessa...

Maa on pysynyt valkeana, ja tänään sateli lisää - nyt on siis aika jännittää, saadanko pitkästä aikaa valkea joulu. Järvi on vielä sula, mitä nyt rannalla on vähän jäätä. Valkeaa joulua odotellessa päätimme tehdä vielä vaniljapehmistä - sekä testaamme myös loppuviikosta uutta makua. Vaniljapehmistä on myynnissä keskiviikon-torstain tietämillä, ja uutta kokeilumakua torstain-perjantain kuluessa. Ja jos ilma tuntuu liian raa´alta jätskin syömiseen, saa meiltä ostettua jästkiä myös take-away - pakkausessa. Puimasuuli on avoinna tämän loppuviikon klo 11-17, joinakin päivinä olemme paikalla myös pidempään (tarkempaa aukioloaikaa voi kysellä vaikka puhelimella p. 0400 - 625 636)

Tämä joulunalusviikko on melko kiireinen - joululaatikoiden toimituksia ja lauantaina tietysti joulukuusisafari. Safari starttaa klo 13 Puimasuulilta, ja suuntaa traktorikärryllä kohti metsää. Safarilla kaadetun joulukuusen hinta on 20 €/ kpl, tervetuloa! Safaripäivänä Puimasuuli on avoinna klo 12.30 - 15, tervetuloa!