Syksy etenee

Syksy tuntuu etenevän, ja aina välillä on saatu nauttia onneksi kauniista päivistä. Joutsenia näkyy paljon, ja iltahämärässä kuuluu niiden trööttäilyä joka suunnasta. Ruskan ensimmäisiä värejä on lehtipuissa ja mansikkamailla: ikävä kyllä paikoin mansikkamaiden puna johtuu kesän märkyyden aiheuttamasta ennenaikaisesta tuleentumisesta. Onneksi nyt on ollut jo pitkään kuivaa, ja kuiva keli näyttää jatkuvan ainakin tämän viikon loppuun.

Perunat on nyt sitten nostettu loppuun: kiitoksia vain kaikille itsepoimijoille ja säkin hakijoille. Siikliä jäi vain siemenen verran, sinistä Blue Congo-lajiketta jäi vielä hiukan myös myyntiin. Varsinaisesti meillä ei ole enää säännöllistä päivystystä - toki vieläkin myydään, jos ollaan kotosalla.

Omenaa on saatavana useita eri lajikkeita. Useimmista lajikkeista on saatavana myös hiukan edullisempaa II lk:n omenaa. II lk:n omena sopii hyvin kaikenlaisenn säilöntään ja myös sinällään syötävksi: ulkonäkö ei vain niillä riitä I lk:n laatuun.

Omenoiden lajittelua riittää. Lajittelussa koko ja ulkonäkö määrittävät, mihin luokkaan ne kuuluvat. Vain virheettömät, suuret omenat luokitetaan I lk:n omenoiksi. Suuruus on toki myös riippuvainen lajikkeesta: kaneliomenoissa omenakoko on keskimäärin pienempi kuin esimerkiksi valkealla kuulaalla. II lk:n omenoissa on yleensä jokin pieni rupilaikun alku kuoressa, mistä syystä se jaotellaan pois I lk:n omenoista. Meillä ei rupea torjuta ruiskuttamalla torjunta-aineita, vaan lajittelemalla rupiset omenat pois. Rupi on kuoressa oleva kasvitauti, joka ei vaikuta omenoiden makuun. Suuri rupi saattaa toki halkaista kypsyvän omenan. Rupi useasti myös kasvaa, mikäli omenaa säilytetään useampia viikkoja ennen käyttöä. Hyvin rupiset ja pienet omenat lajitellaan meillä pois II lk:sta, ja lampaat saavat ne herkkuina.

Tänä vuonna on myynnissä myös jonkin verran päärynöitä ja luumuja. Kotimaiset päärynät ovat hyviä: ne ovat yleensä ulkomaisia serkkujaan pienempiä, hapokkaampia ja kiinteämpiä. Luumuja meillä on sekä perinteisiä kriikunoita että jalostettuja luumuja.

Maissikausi etenee pikkuhiljaa: maissia poimiessa saa olla tarkkana, että ottaa ainoastaan kypsiä tähkiä. Kypsän tähkän vihneet ovat ruskeat ja kunnolla kuivuneet, ja se on kallistunut kasvista ulospäin. Kypsä tähkä tuntuu myös pyörältä ja tylppäpäiseltä lehtien läpitunnusteltaessa.

Pässit ovat aloittaneet työsarkansa uuhien parissa, ja jonkin verran väriä on ilmestynyt uuhien selkään. Pässeillä on näin astutuskautena yllänsä valjaat, joissa on rinnassa väriliitu. Kun pässi astuu uuhen, niin uuhen selkään jää väriä. Väristä on helppo havaita, mitkä uuhet pässi on jo astunut ja mitä ei. Näin pystytään myös määrittämään karitsoimisajankohta varsin tarkasti jokaiselle uuhelle: uuhet karitsoivat n. 140 -150 vrk astutuksesta. Tiineyden pituuteen vaikuttaa eniten rotu: suomenlampailla tiineys kestää lyhyemmän aikaa, liharotuisilla kauemmin.

Kylmää ja kuivaa

Kylmä, kuiva sää pitää edelleen pintansa. Lämpöä kertyy kovin niukasti, ja kauran tuleentumisen eteneminen on todella hidasta. Maissin päälle levitetty harso on edistänyt selkeästi maissin kehitystä: se varaa lämpöä ja nopeuttaa lämpösumman kertymistä.

Ensimmäinen perunannostopäivä oli ja toinen on tulossa. Peruna on tänä vuonna melko suurikokoista, eikä ruttokaan päässyt -pelosta huolimatta-yltymään liian pahaksi. Ruton leviämisen lopettamiseksi varret niitettiin ja kerättiin pois perunamaalta elokuulla.

Pässinpäät pääsevät pian hommiinsa uuhien luo. Keväällä on sitten taas mielenkiintoista odotella, minkälaisia karitsoita maailmaan putkahtaa. Erityisen mielenkiinnon astutuksiin tuo tänä vuonna Arhippa, musta oxford down - pässi. Nyt jo edesmenneellä Mörkö-pässillä oli ilmeisesti myös mustaa väriä voimakkaasti perimässään: sen kaksoisveli oli kuulemma myös musta.

Pitkää poutaa odotellessa

Tänään oli pitkästä aikaa koko päivän poutaa: hämmästyttävää kyllä, koko ensi viikon ennuste näyttäisi poutaiselta. Yön lämpötilat tippuvat kyllä varsin alas: vähintään hallaa tai ehkäpä jopa yöpakkasia on tiedossa. Lämpötilat ovat sen verran alhaisia, että maissia täytyy suojata hallaa vastaan.

Vettä on tosiaan nyt saatu ihan riittävästi ja vähän vielä päälle. Pellot ovat hyvin märkiä. Vesisade voisi nyt vaihteeksi pitää hiukan taukoa: näin syksyllä viileissä säissä kuivuminen vie pitemmän ajan kuin kesällä. Kaura ei ole vieläkään puintikuntoista. Perunannostoa tässä on suunniteltu seuraavaksi syystyöksi, ja perunannostopäivät pidetään näillä näkyminen nyt tulevina kahtena lauantaina. Jos silloin sataa kaatamalla, niin sitten katsellaan lisää päiviä.

Omenaa kerätään: nyt myynnissä on Valkeaa Kuulasta, Bergiusta ja James Grieveä. Ensi viikolla, sään salliessa, kerätään ensimmäiset kaneliomenat. Kaneleiden jälkeen tulossa on vielä Antonovka-lajike.

Vihannesten satokausi jatkuu: maissia kypsyy hitaasti, muta toisaalta tähkät ovat hyvin makeita. Niiden lisäksi vielä on tarjolla erilaisia papuja, kurpitsoita, persiljaa, tilliä, porkkanaa sekä hiukan sipuleita ja valkosipulia.

Maissin satokausi jatkuu

Sokerimaissin satokausi jatkuu. Nyt ovat poimintaan tulossa suuritähäiset lajikkeet, joilla yhden tähkän paino voi olla useita satoja grammoja. Suuresta koosta huolimatta ne ovat myös makeita, koska viljelyssämme olevat maissilajikkeet ovat aitoja sokerimaissilajikkeita. Sokerimaissin tunnistaa makeudesta: muissa maissilajikeissa kasvin pääasiallinen energian varastoimismuoto on tärkkelys, kun taas sokerimaisissa energia varastoituu pääosin sokereina. Vasta tuleentumisen myötä sokerimaissin sokeri muuntuu tärkkelykseksi.

Omenan satokausi jatkuu. Itsepoiminnassa on nyt Valkeaa Kuulasta, joka on erinomainen herkkuomena. Valkeasta Kuulaasta saa myös helposti omenasosetta ja hilloa. Valkean Kuulaan jälkeen itsepoimintaan on tulossa Antonovkaa, joka on perinteinen talviomenalajike. Sen itsepoiminta ajoittunee syyskuun loppupuoliskolle. Valmiiksi kerättynä on tällä hetkellä saatavana Valkean Kuulaan lisäksi Bergiusta. Kaneliomenoita on tulossa myös tulossa myyntiin valmiiksi kerättyinä, kun omenat vain hiukan vielä kypsyvät.

Muita, vielä tulossa olevia kasveja ovat kurpitsat ja päärynät. Kurpitsat alkoivat kunnolla kasvamaan oikeastaa vasta nyt elokuun aikana: mielenkiinnolla odotamme, ehtivätkö kurpitsat kypsyä kunnolla ennen pakkasten alkua.

Perunan itsepoimintapäivää ei vielä ole katseltu tarkemmin, mutta sellainen järjestetään taas tänä syksynä. Itsepoiminnassa on siikliä sekä sinistä Blue Congo -nimistä perunaa ja ihan vähän Rosamundaa.

Omenan itsepoiminta alkanut

Omenan itsepoiminta on aloitettu, lajikkeena on Valkea Kuulas. Omenoiden keruu on helppoa, koska puut ovat matalia. Valkea Kuulas on aikaisimpia omenalajikkeita, mitä Suomessa on. Sitä aikaisempia, laajemmassa viljelyssä olevia lajikkeita ovat Huvitus ja Pirja. Huvitusta ja Pirjaa on meilläkin muutama puu, joiden omenoita on vielä vähän valmiiksi poimittuna myytävänä. Omenaa saa meiltä myös valmiiksi poimittuna. Valmiiksi poimittut omenat laatuluokitellaan kahteen luokkaan koon, muodon ja ulkonäön mukaan.

Valkean Kuulaan jälkeen seuravaksi poiminnassa ovat kanelit ja muut syysomenat, viimeisenä kypsyvät poimittavaksi Antonovkat.

Omenoiden lisäksi maissikausi on nyt hyvässä vauhdissa. Tällä hetkellä poimitaan kahdesta ensimmäisestä lajikeesta. Toinen nyt korjattavista maisseista tekee hauskoja, kaksivärisiä tähkiä.

Vadelmakausi näyttää tänä vuonna jatkuvan pitkään. Yhä edelleen vattumaalta löytyy hyviä kohtia: toki tässä vaiheessa ne surimmat marjat ovat aina siellä puskan sisä- ja alaoksilla.

Sokerimaissia ja omenoita

Sokerimaissikausi on alkanut. Ensimmäinen lajike muodostaa kaksivärisiä tähkiä: tähkässä osa jyvistä on valkoisia ja osa kullankeltaisia. Tähkien sokeripitoisuus on suuri. Maissimaan sokkeloista on hauskaa etsiä keruukelpoisia tähkiä: keruukelpoinen tähkä on tylppäpäinen ja kallistuu kasvista selkeästi ulospäin. Täkän päässä olevat vihneet ovat rusehtavia, osin kuivia.

Omenamaalla ovat ensimmäiset omenat kypsyneet korjuukelpoiseksi: Pirja- ja Huvitus -lajikkeet ovat aikaisimmat myyntilajikkeet. Niitä aikaisempi lajike, kesäkalvilli, kasvaa myös vanhassa omenatarhassa. Sen omenat ovat harvoin kauppakelpoisia, ja ne soveltuvat lähinnä säilöntään ja leivontaan. Pirja ja Huvitus sen sijaan ovat erinomaisia herkkuomenoita: syötävksi sellaisenaan tai vaikkapa piirakantäytteeksi. Tänä vuonna kaikkia omenalajikkeita näyttäisi tulevan. Omenan itsepoiminta aloitetaan, kun Valkea Kuulas alkaa kypsyä.

Vadelma on selvinnyt yllättävän hyvin sadekaudesta. Viime päivien kuivat päivät ovat tehneet hyvää, ja satokausi jatkuu yhä edelleen. Satomäärästä näyttäisi muodostuvan keskimääräinen.

Papukausi jatkuu: nyt poiminnassa on leikko-, taite- ja härkäpapuja. Papuja on helppo myös pakastaa: lyhyt keitto tai höyrytys, minkä jälkeen ne jäähdytetään ja pakastetaan sopivissa annospakkauksissa. Papujen sekaan sopii hyvin maissi: maissin jyvien irti leikkaamisessa kannattaa olla tarkka, ja varoa huolella sormiaan. Leikkaamisessa tarvitaan hyväteräinen veitsi tai puukko, jota liikutetaan hieman sahaten edestakaisin.

Vattukausi alkoi

Vattukausi alkoi tohinalla heti mansikkakauden perään: aluksi vadelmat tosiaan kypsyivät hitaasti, mutta nyt kypsyminen on selvästi kiihtynyt. Vadelmiin on pimeiden öiden myötä tullut enemmän aromia.

Vihanneskausi on nyt muuten parhaimmillaan. Kaikki kolme papulajia -härkä-, leikko- ja taitepapu tuottavat nyt erittäin hyvälaatuista papua. Tilli, basilika ja persilja ovat myös kasvaneet hyvin: hauska yrttinen salaatti syntyy, kun laittaa runsaasti tuoretta persiljaa ja basilikaa keitettyjen kylmien papujen kanssa. Sokerimaissista keräiltiin ensimmäisiä tähkiä tällä viikolla, ja todennäköisesti ensi viikolla maissia kypsyy enemmän. Kurpitsat kukkivat, ja jos lämmintä riittää, kasvanee syksyksi ainakin jokunen kurpitsa. Säilöntäkurpitsoiden koko jäänee tänä vuonna varsin pieneksi.

Omenaa aletaan todennäköisesti keräämään ensi viikolla. Ensimmäisenä kypsyvät Pirja- ja Huvitus -nimiset lajikkeet. Molemmat ovat makeita kesäomenoita herkutteluun.